Oleskeluluvalla Suomeen tulevien toimeentuloedellytyksen kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2023–5/2024

Pääministeri Sanna Marinin hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä siten, että vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on, että vuoden 2030 jälkeen lisäys on vähintään 10 000 vuositasolla. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan 15 000:een vuoteen 2030 mennessä. Samalla ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen pyritään nostamaan 75 prosenttiin.

Työperäisen maahanmuuton määrän kasvattamista tarvitaan, koska Suomen hidastuva väestönkasvu, nopeasti vanheneva väestörakenne ja työikäisen väestön väheneminen aiheuttavat haasteita huoltosuhteelle, työvoiman saatavuudelle ja kestävyysvajeen taittamiselle. Näissä olosuhteissa maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella on entistä suurempi merkitys työvoiman saatavuudelle Suomessa sekä Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

Kohdemaan houkuttelevuuteen ulkomaalaisille työntekijöille vaikuttaa keskeisesti oleskelu- ja työntekolupamenettely. Suomessa ulkomaalaislain uudistamista valmisteleva esiselvityshanke on havainnut, että lain keskeisimmät sisällölliset muutostarpeet vaikuttaisivat liittyvän oleskelulupia ja perheenyhdistämistä koskeviin kokonaisuuksiin. Näihin liittyen esiselvityksessä on noussut kritiikkiä toimeentuloedellytystä ja erityisesti sen arviointimekanismia kohtaan. Arvioinnissa käytettäviä tulorajoja pidetään korkeina ja rajoitusta tuloarvioinnista koskemaan vain yhtä pääasiallista työsuhdetta ylipäänsä kankeana suhteessa siihen, että henkilöiden toimeentulo voi muodostua useista ja muuttuvista lähteistä.

Ulkomaalaislain ja siihen sisältyvän toimeentuloedellytysten uudistustyötä varten tarvitaan tutkimukseen perustuvaa tietoa toimeentuloedellytyksen kehittämisvaihtoehdoista ja niiden potentiaalisista vaikutuksia erityisesti yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta sekä niiden vaikutuksista Suomen houkuttelevuuteen kohdemaana pysyvämmälle maahanmuutolle. Tällainen tutkimustieto Suomea koskien puuttuu.

Tämä hanke vastaa tähän tutkimuksellisen tiedon tarpeeseen. Hanke tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa oleskeluluvalla Suomeen tulevien toimeentuloedellytysten vaihtoehtoisista malleista, oleskeluluvan toimeentuloedellytysten lievennysten tai kokonaan poistamisen erilaisista potentiaalisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä sekä siitä, kuinka toimeentuloedellytysten muutosten turvattua toimeentuloa koskevan perusperiaatteen kehittämisvaihtoehdot vaikuttaisivat yksilöiden ja heidän perheidensä näkökulmasta halukkuuteen muuttaa Suomeen ja asettautua maahan pysyvämmin. Hanke keskittyy työnteon ja opiskelun perusteella oleskelulupaa anoviin henkilöihin ja heidän perheenjäseniinsä. Humanitaarinen maahanmuutto on rajattu hankkeen ulkopuolelle.

Hankkeen tuottamia tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunnitteilla olevan ulkomaalaislain uudistamistyössä. Keskeinen merkitys tutkimuksen kautta saatavalla tiedolla on erityisesti ulkomaalaislain oleskelulupajärjestelmän ehtojen uudistamisessa.

Hankkeella on kolme päätavoitetta:

• Ensimmäisenä päätavoitteena on tuottaa tutkimuksellista tietoa minkälaisilla vaihtoehtoisilla malleilla (kuin tulorajoihin perustuva mekanismi) Suomessa olisi mahdollista toteuttaa periaatetta turvatusta toimeentulosta.
• Toinen päätavoite on tutkia, miten turvattua toimeentuloa koskevan periaatteen kehittämisvaihtoehdot vaikuttaisivat yksilöiden ja heidän perheidensä näkökulmasta halukkuuteen muuttaa maahan pysyvämmin.
• Kolmantena päätavoitteena tarkastellaan, minkälaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva ja kestävyysvaje huomioiden seuraisi toimeentuloa koskevien perusperiaatteen lievennyksestä tai kokonaan poistamisesta Suomeen muuttavien työntekijöiden ja opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä kohdalla.

Ota yhteyttä:

Johtava tutkija Merja Kauhanen, Työn ja talouden tutkimus LABORE, p. 050 541 5587, etunimi.sukunimi(at)labore.fi