Palvelujärjestelmän toiminta: osa-aikatyö ja tilapäinen työ sekä siirtymät kokoaikatyöhön

Käynnissä

Toteuttajat

Palkansaajien tutkimuslaitos PT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Tampereen yliopisto

Rahoitussumma

150 000 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2021–1/2022

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen ja työllisten määrän lisääminen. Hallitusohjelman mukaan korkea työllisyys edellyttää hyvin toimivia työmarkkinoita ja aktiivista työvoimapolitiikkaa sekä erityisesti vaikeasti työllistyvien työmarkkinoille pääsyn tukemista. Korkea työttömyys on edelleen keskeinen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ongelma, jonka kustannukset ovat suuret niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää työn tarjontaa ja kysyntää tukevia toimia sekä kohtaanto-ongelman lievittämistä. Suomessa keskeisessä roolissa työllisyyden hoidossa on julkinen työnvälitys ja sen tarjoaman palvelujärjestelmän toimivuus. Julkisten työvoimapalveluiden palvelujärjestelmän toimivuudesta on olemassa tutkimusta. Aiempaa tutkimusta ei kuitenkaan ole siitä, kuinka palvelujärjestelmä toimii suhteessa osittain työttömiin työnhakijoihin, toisin sanoen niihin työttömiin, jotka tekevät sovitellun työttömyysetuuden turvin osaaikaisia tai tilapäisiä töitä tai joiden palkkatulot eivät ylitä työttömyysturvan suojaosaa. Tietoa puuttuu myös siitä, kuinka paljon kokonaan työttömille tehdään työtarjouksia osa-aikaisiin ja tilapäisiin töihin.

Taloudellisten kannustimien ohella työttömien halukkuuteen ottaa vastaan myös osa-aikaisia ja tilapäisiä töitä voivat vaikuttaa kustannukset, jotka syntyvät työn vastaanottamiseen liittyvistä hallinnollisista menettelyistä ja säännöksistä, sekä prosessiin liittyvästä epävarmuudesta. Nämä tekijät nostavat työn vastaanottamisen kynnystä, ja voivat muodostaa niin sanotun byrokratialoukun. 19.4.2019 sovitellun työttömyysturvan maksatuksessa siirryttiin ansaintaperusteisesta sovitellusta työttömyysturvasta maksuperusteiseen sovitteluun, jonka ennakoitiin vähentävän byrokratialoukkuja. Tutkimustieto puuttuu kuitenkin siitä, onko muutoksen jälkeenkin joitakin byrokratialoukkuja, jotka vaikuttavat työttömien ja osittain työttömien työnhakukäyttäytymiseen ja mitkä muut tekijät vaikuttavat siihen.

Työnantajien näkökulmasta mahdollisuus osa-aikaisen ja tilapäisen työvoiman käyttöön voi madaltaa työllistämisen kynnystä ja tätä kautta nostaa työllisyysastetta. Toisaalta tällaisten työnteonmuotojen käyttöön vaikuttavat myös näiden työsuhteiden käytön säätely. Yksi tällainen säätely liittyy lisätyön tarjoamisvelvollisuuteen.

Hanke tuottaa uutta tutkimustietoa työttömien osa-aikaisen ja tilapäisen työn tekemisestä ja siirtymistä kokoaikatyöhön yhdistäen tarkastelussa työttömien, palvelujärjestelmän eri järjestäjä- ja tuottajatahojen että työnantajien näkökulman. Kokonaisvaltaista, eri näkökulmista uutta tietoa tuottavaa analyysia tarvitaan valmisteltaessa politiikkatoimia työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaaliturvan uudistamistyössä. Tuloksilla on merkitystä myös julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden kehittämistyössä. Tavoitteena on, että työttömäksi jääville kyettäisiin tarjoamaan vaikuttavia palveluja oikea-aikaisesti uudelleen työllistymisen nopeuttamiseksi ja että avoimet työpaikat voitaisiin täyttää.

Hankkeella on neljä päätavoitetta.

  1. Ensimmäisenä päätavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa työllisyyden ja työttömyyden rajapinnalla liikkuvien työmarkkinaurista sekä osa-aikaisen työttömyyden yleisyydestä yli ajan.
  2. Toiseksi tarkastellaan, sisältääkö työttömyysturvajärjestelmä vielä Tulorekisterin käyttöönoton ja maksuperusteiseen sovitteluun siirtymisen jälkeen tunnistamattomia byrokratialoukkuja, jotka haittaavat työn vastaanottamista.
  3. Kolmas päätavoite on tutkia, kuinka työnvälityksessä ja muissa TE-palveluissa edistetään osa-aikatyössä olevien työttömien kokoaikaista työllistymistä ja toisaalta edistetään kokonaan työttömien osaaikatyön vastaanottamista.
  4. Neljäntenä päätavoitteena on arvioida, onko lisätyön tarjoamisessa tai työvoimatarpeen ennakoimisessa työnantajien näkökulmasta ongelmia. Lisäksi tavoitteena on tehdä tulosten perusteella konkreettisia toimenpidesuosituksia.

Ota yhteyttä:

erikoistutkija Merja Kauhanen, Palkansaajien tutkimuslaitos PT, p. 050 541 5587, etunimi.sukunimi(at)labour.fi

Palvelujärjestelmän toiminta: osa-aikatyö ja tilapäinen työ

Yhteyshenkilö ministeriössä