Hyppää sisältöön

Tutkimusteeman yhteiskehittäminen
 Seuraavien sukupolvien huomioiminen lainsäädännön valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Julkaisuajankohta 19.10.2021 15.59
Uutinen

Tervetuloa yhteiskehittämään tutkimusteemaa, jolla tuetaan tulevaisuusselonteon toisen osan valmistelua. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten lainvalmistelussa voidaan vahvemmin huomioida valmisteltavien lakien vaikutukset tuleviin sukupolviin sekä vastata ja varautua tulevaisuuden kehityskulkuihin. Tilaisuus järjestetään Teamsissa tiistaina 26.10. klo 11.00–12.30.

Tilaisuuden tavoitteena on keskustella aiheeseen liittyvistä tutkimustarpeista ja keinoista tuottaa aiheesta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi.

Tilaisuudessa käytävää keskustelua hyödynnetään päätettäessä marraskuussa 2021 hakuun avattavasta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tietotarpeesta. Tietotarpeeseen vastaava tutkimus tulisi toteuttaa syyskuuhun 2022 mennessä.  

Tilaisuuden ohjelma:

klo 11:00 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Risto Alatarvas, valtioneuvoston kanslia

klo 11:10 Taustaa tutkimustarpeelle, tulevaisuusselonteon pääsihteeri Jaana Tapanainen-Thiess, valtioneuvoston kanslia

klo 11:20 Kommenttipuheenvuoro lainsäädännön vaikutusarvioinnin uudistushankkeista, kehittämisneuvos Kaisa Tiusanen, oikeusministeriö

klo 11:25 Keskustelu tietotarpeesta, tutkimusasetelmasta, menetelmäosaamisesta, rajauksista ja painopisteistä

klo 12:20–12:30 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

Ilmoittautuminen tilaisuuteen 25.10.2021 klo 16 mennessä: [email protected].     
Voit myös välittää kutsua vapaasti eteenpäin aiheesta kiinnostuneille kollegoillesi. Tilaisuus järjestetään etätapahtumana MS Teams -alustalla, joka mahdollistaa kommentoinnin ja keskustelun tapahtuman aikana. Kokouslinkki lähetetään tilaisuuteen ilmoittautuneille.

Taustaa

Miten turvataan tulevien sukupolvien mahdollisuudet sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään elämään?

Seuraavien sukupolvien huomioiminen lainsäädännön valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa 

  • Millaisilla tavoilla ja työkaluilla lainvalmistelija voi arvioida lain vaikutuksia seuraaviin sukupolviin? Millä edellytyksillä se on mahdollista?
  • Miten tällä hetkellä lainvalmistelun vaikutusarvioinnissa tunnistetaan tuleviin sukupolviin kohdistuvia vaikutuksia?
  • Mitkä ovat parhaat käytännöt meillä ja muualla seuraavien sukupolvien huomioon ottamisessa lainvalmistelussa (esim. OECD, UK)

Ennakointi sääntelytarpeiden tunnistamisessa

  • Miten lainsäädännön valmistelutyössä voidaan tunnistaa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja toimintaympäristön kehityksessä olevia epävarmuuksia? Miten lainsäädäntö vastaa mahdollisimman hyvin muuttuvaan toimintaympäristöön?
  • Mitkä ovat parhaat kansainväliset toimintatavat ja käytännöt sääntelytarpeiden ennakointiin? Miten sääntelytarpeiden ennakoinnissa voidaan edistää yhteistyötä EU-tasolla ja eri toimijoiden tai sidosryhmien kanssa?
  • Mitä tekijöitä tulisi ottaa huomioon kehitettäessä sääntelytarpeiden ennakoinnin suomalaista toimintamallia?
  • Millaisilla sääntelystrategioilla voidaan edesauttaa tulevien muutostarpeiden ennakointia?

Tulevaisuusselonteko muodostaa hallituksen ja eduskunnan tulevaisuusvuoropuhelun ja sen tehtävänä on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä, tulevaisuudessa erityistä huomiota vaativia asioita. Tulevaisuusselontekomenettelyllä rakennetaan seuraavien sukupolvien Suomea ja vahvistetaan tulevaisuusvalmiutta.

Tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa on tunnistettu skenaarioista riippumattomia välttämättömiä toimia, mm. miten turvataan tulevien sukupolvien mahdollisuudet sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään elämään? Poliittisen päätöksenteon tulee mahdollistaa pitkäjänteinen, yli hallituskausien ulottuva valmistelu yhteiskuntaan keskeisesti vaikuttavissa asioissa. Ylisukupolvisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus on huomioitava hallinnossa.

EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden tulee vastata yhdessä paremman sääntelyn hyväksi tehtävästä työstä. Strategisesta ennakoinnista tulee osa komission paremman sääntelyn agendaa. Strateginen ennakointi on avaintekijä, jotta päätöksenteko olisi pitkällä ajanjaksolla tulevaisuuskestävää (”future-proof”) ja jotta voidaan ennakoida, että tällä hetkellä tehdyt päätökset tukevat pidemmän aikavälin kuten kestävän kehityksen tavoitteita.

  • Strateginen ennakointi on avaintekijä, jotta EU:n päätöksenteko olisi pitkällä ajanjaksolla tulevaisuuskestävää (”future-proof”) ja jotta voidaan ennakoida, että tällä hetkellä tehdyt päätökset tukevat pidemmän aikavälin kuten kestävän kehityksen tavoitteita.
  • Strateginen ennakointi on tärkeä ja olennainen osa tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan päätöksenteon ja lainsäädännön valmistelutyötä. Ennakointitietoa tulee vahvemmin hyödyntää strategisessa päätöksenteossa, niin sen valmistelussa kuin vaikutusarvioinnissakin. On ratkaisevan tärkeää luoda ennakoiva toimintakulttuuri ja vahvistaa valmiuksia toimia yhä epävakaammassa ja monimutkaisemmassa maailmassa.
  • Toimielinten tulisi syventää lainsäädäntötyön parempaa suunnittelua, siihen liittyvää strategista ennakointia, koordinaatiota ja yhteensovittamista vuoden 2016 toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä periaatteiden mukaisesti.
  • Strategisesta ennakoinnista tulee jatkossa osa komission paremman sääntelyn agendaa. Strategisella ennakoinnilla tuetaan myös sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa REFIT-ohjelmaa, jossa kartoitetaan mahdollisuuksia vähentää Euroopan sääntelytaakkaa ja autetaan arvioimaan, soveltuuko voimassa oleva EU:n lainsäädäntö edelleen tulevaisuuden tarpeisiin.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan omassa asiassa O 48/2019 vp ”Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet”, tulevaisuusvaliokunta on tehnyt pöytäkirjakannanoton, ja ehdottaa kehitettäväksi erityistä tulevaisuusarviointia, jolla voidaan arvioida ennakointitiedon hyödyntämistä lainsäädännön valmistelutyössä.

Viitteet: