Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2023–12/2024

Nuorten toimeentuloon liittyvät ja tulevaisuuteen ohjaavat tilanteet ovat hyvin monimuotoisia. Osa nuorista pärjää hyvin ja etenee elämässään odotusten mukaisesti. Osa nuorista kokee jäävänsä jumiin erilaisiin tilanteisiin ja mahdollisuutensa kouluttautua tai työllistyä heikoiksi. Jumiin jääneet nuoret joutuvat monenlaisiin osattomuutta vahvistaviin kehiin, esimerkiksi mielenterveyden ja toimeentulovaikeuksien kietoutuessa yhteen. Ylipäätään pienituloisuus ja köyhyys itsesään heikentävät nuorten arjessa selviytymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Koska tilanne koskee monia nuoria, uhkana on, että nuorten koulutustaso ja toimeentulo jäisi nykyistä aikuisväestöä matalammalle tasolle.

On tärkeää tutkia sosiaaliturvan toimivuutta nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa todellisten tilanteiden pohjalta. Ymmärtämällä todellisten tilanteiden mittakaavan ja merkityksen, tutkimustietoa hyödyntäen voimme edistää nuorten sosiaaliturvan kehittämistä. Nuorten sosiaaliturvan kokonaisuutta tarkastelevan rekisteritutkimuksen mahdollisuudet ovat kasvaneet olennaisesti, kun perustoimeentulotuki tuli Kelan hoidettavaksi 2017.

Kansainvälisessä vertailussa sosiaaliturva nuorille voi näyttäytyä Suomessa anteliaana, mutta kannustimet työhön saattavat olla heikot. Suomalaista järjestelmää pidetään myös monimutkaisena ja pirstaleisena. Tutkimuksissa on havaittu, että pitkäkestoista huono-osaisuutta löytyy jo nuorten aikuisten keskuudessa ja nuorten toimeentuloon liittyvät riskitekijät ovat kasvaneet. Erityisenä haasteena on havaittu, että työttömyysturvan ehdot johtavat byrokratialoukkuihin ja pudottavat nuoria toimeentulotuelle.

Vertailuja eri maiden nuorten sosiaaliturvasta on vähän, mutta aiheen yhteiskunnallinen ja yleiseurooppalainen merkitys on tunnistettu niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Suomessa nuorten tulokehitys on ollut 2010-luvulla kaikista ikäryhmistä heikointa. Eurooppalaisessa vertailussa nuoret ovat pitäneet kärkipaikkaa eniten köyhyysriskiä kokevana ryhmänä jo pidemmän aikaa, eikä COVID-19 pandemia ole tuonut tähän asiaan helpotusta.

Hankkeen tavoitteena on koota yhteen tutkimustuloksia ja tilastotietoja verrokkimaiden nuorten sosiaaliturvasta kirjallisuuskatsaukseen. Kirjallisuuden lisäksi vertaillaan sosiaaliturvajärjestelmiä nuorten osalta EUROMOD-mikrosimulointimallilla.

Tavoitteena on myös koota nuorten toimeentulosta ja etuuksien käytöstä kattava tarkastelu. Hanke kokoaa keskeiset lainsäädäntömuutokset, joilla on ollut 2000-luvulla vaikutusta nuorten sosiaaliturvaan ja arvioi niiden vaikutuksia nuorten toimeentuloon. Tutkijat analysoivat etuuksien yhtäaikaista käyttöä ja siinä tapahtuneita muutoksia. Eritystarkastelu tehdään nuorten toimeentuloturvasta ja vanhempien elatusvelvollisuudesta. Lainsäädäntömuutosten kuvausta täydennetään tuottamalla esimerkkilaskelmia nuorten tyypillisten kotitalouksien tulonmuodostuksesta.

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida rekisteritutkimuksen ja data-analytiikan keinoin, miten nykyinen järjestelmä tukee tai vaikeuttaa nuorten elämää erilaisissa siirtymävaiheissa. Tutkijat pyrkivät tunnistamaan olennaisia taitekohtia, joissa järjestelmän toimimattomuus aiheuttaa ongelmia. Lisäksi selvitetään myös erityisesti kehitysvammaisten ja maahanmuuttajanuorten tilanteita ja niiden muutoksia koulutuksen, asumisen ja työelämän konteksteissa. Tavoitteena on myös analysoida miten yllättävä muutos elämäntilanteessa vaikuttaa nuorten toimeentuloon. Yllättävä muutos voi olla esimerkiksi työttömyys ja hintojen nousu.

Ota yhteyttä:

Tutkimusprofessori Hennamari Mikkola, Kela, p. 050 468 6911, etunimi.sukunimi(at)kela.fi