Hyppää sisältöön

Tutkimusteeman yhteiskehittäminen
 Talousjärjestelmän muutospaineet ja valtion rooli taloudessa

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Julkaisuajankohta 16.2.2022 15.08
Uutinen

Tervetuloa yhteiskehittämään tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää kehittyneiden maiden talousjärjestelmiin koronakriisin jälkeisessä ajassa kohdistuvia muutospaineita sekä erityisesti valtion roolia taloudessa, ottaen huomioon sekä kriisin vaikutukset että näköpiirissä olevat haasteet. Tilaisuus järjestetään MS Teamsissa keskiviikkona 2. maaliskuuta klo 14:00–15:30.

Tilaisuudessa käytävää keskustelua hyödynnetään päätettäessä mahdollisesta kevään 2022 aikana hakuun avattavasta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeesta. Tietotarpeeseen vastaavan tutkimuksen tulee valmistua vuoden 2023 alkupuolella.

Tilaisuuden ohjelma:

  • Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, erityisasiantuntija Risto Alatarvas, valtioneuvoston kanslia
  • Taustaa tutkimustarpeelle, Pekka Sinko, talousneuvoston pääsihteeri, valtioneuvoston kanslia
  • Keskustelu tutkimustarpeesta, tutkimuskysymyksistä ja menetelmistä
    Relevantit tutkimuskysymykset ja aiheen rajaus
    Suhde muuhun tutkimukseen
    Soveltuvat menetelmät ja aineistot

Ilmoittautuminen tilaisuuteen 1.3.2022 mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/EP/7996EC79057AD861.

Kalenterikutsu Teams-kokouslinkkeineen lähetetään ilmoittautuneille. Voit myös välittää kutsua vapaasti eteenpäin aiheesta kiinnostuneille kollegoillesi.

Tutkimusteeman tausta

Koronakriisi on johtanut valtioiden merkittävään puuttumiseen markkinoiden normaaliin toimintaan sekä erilaisten rajoituksien että taloudellisten tukitoiminen muodossa. Kriisiin vastaamiseen liittyvät interventiot ovat kasvattaneet valtion roolia taloudessa ja lisänneet yksityisen ja julkisen sektorin keskinäisriippuvuutta mm. velkojen ja vastuiden kautta. Samalla asenteet julkisen vallan toimintaa kohtaan ovat muuttuneet ja julkisten menojen tuntuva kasvu on laajalti hyväksytty.

Valtion kasvanut rooli taloudessa voidaan nähdä tilapäisenä ilmiönä, joka purkautuu vähitellen olojen normalisoituessa. Toisaalta ainakin osa asiantuntijoista katsoo kriisin osoittaneen, että julkisen vallan interventiot talouden ohjaamiseen ovat yleisemminkin välttämättömiä ja niiden tarve korostuu myös tulevaisuudessa.

Yhdysvalloissa vaatimukset talousjärjestelmän kehittämiseksi ja julkisen vallan roolin kasvattamiseksi ovat voimistuneet (esim. Stiglizt, 2021). Euroopassa, jossa julkisen sektorin rooli on historiallisesti ollut suurempi, kriisi on jäsenvaltioiden budjettien ohella kasvattanut merkittävästi myös EU:n yhteisten varojen merkitystä NGEU-ohjelman myötä. Valtioiden edellytyksiä rahoittaa kasvavat interventiot on osaltaan vahvistanut kansainvälisen verokilpailun hillintään tähtäävien toimien eteneminen (OECD, 2021).

Jo ennen koronakriisiä oli nähtävissä kehityssuuntia, jotka korostavat valtion roolia taloudessa. Ehkä keskeisin näistä on ilmastonmuutos, johon vastaaminen edellyttää voimakasta puuttumista markkinoiden toimintaan. Myös talouden digitalisaatioon näyttäisi liittyvän seikkoja, jotka edellyttävät julkista sääntelyä tai ohjausta, jotta teknologisen kehityksen kielteisiltä lieveilmiöiltä voidaan välttyä (mm. pääomien kasaantuminen, tuloerojen kasvu, yksityisyyden suoja). Viime vuosina voimistuneen geopoliittisen kilpailun voidaan niin ikään katsoa korostavan valtioiden roolia taloudessa (Wigel ym 2022). Yhteiskunnallisen polarisaation on nähty olevan seurausta ja edellyttävän muutoksia markkinatalouden toimintaan (Collier, 2018). Samaan aikaan julkisen vallan roolia hyvinvointia lisäävien innovaatioiden rahoittajana ja mahdollistajana on korostettu (esim. Mazzucato 2013).

Suunnitteilla olevan tutkimushankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa talousjärjestelmiin kohdistuvista muutospaineista koronakriisin jälkeen. Yksi keskeinen kysymys on, missä määrin julkisen vallan rooli ja merkitys taloudessa on kriisin myötä muuttumassa pysyvämmin ja missä määrin kyse on kenties vain ohimenevästä ”näköharhasta”.

Pitkään vallalla olleen taloustieteen valtavirtanäkemyksen mukaan julkisen vallan puuttuminen markkinoiden toimintaan aiheuttaa tehottomuutta ja hyvinvointitappioita ja tulisi sen vuoksi minimoida. Onko talouden perustekijöissä tai näköpiirissä olevissa globaaleissa haasteissa erotettavissa tekijöitä, jotka puoltavat aikaisempaa suurempaa julkisen vallan interventiota talouteen? Mitä nämä kehityssuuntaukset ovat ja mitä mahdollisesti vastakkaiseen suuntaan vaikuttavia kehityssuuntia on nähtävissä (esim. yritysten yhteiskuntavastuun vahvistuminen)? Miten kansainvälisessä keskustelussa esiin nostetut näkökohdat suhteutuvat pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, jossa julkisen sektorin rooli on jo lähtökohtaisesti merkittävä?

Kehittämistilaisuudessa pohditaan, millaisella rajauksella, tutkimusasetelmalla ja menetelmillä aiheesta voitaisiin tuottaa mahdollisimman politiikkarelevanttia tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa päätöksentekijöitä muodostamaan tilannekuvaa globaaleista talouden kehityssuunnista ja niihin liittyvistä haasteista valmistauduttaessa seuraavaan hallituskauteen. 

Viittaukset: