Hankkeen perustiedot
Kesto: 2/2022–4/2023
Ihmisoikeudet ja demokratia ovat yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kulmakiviä. Suomella on valtiona tahtotila edistää näitä asioita. Käytännössä tämä näkyy sitoutumisena kansainvälisiin sopimuksiin, lainsäädäntönä ja niistä johdettuina kasvatuksen ja opetuksen ohjeistuksiin sisäänkirjoitettuina arvoina ja periaatteina. Tavoitekielelle asetettuna puhutaan pyrkimyksestä saavuttaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle asetetut osaamistavoitteet, toisaalta seurataan lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumisoikeuksien täyttymistä ainakin minimitasolla. Mutta koska lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden asema kasvatus- ja opetusyhteisössä ei voi olla vain ennalta määriteltyjen tavoitteiden toteuttamista pienissä asioissa ja satunnaisesti, on tärkeää selvittää, kokevatko asianomaiset myös osallisuutta. Osallisuus on arvostetuksi ja kuulluksi tuloa sekä oman roolin pätevänä pitämistä osana yhteisöä. Usein kyse on siitä, onko valtaa oikeasti jaettu demokraattisesti jossain määrin kaikille ja kokevatko kaikki olevansa osa yhteisöä.
Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta on tutkittu Suomessa erityisesti 2000-luvulla. Tilannekuvan päivitystarve on kuitenkin jatkuva. Tässä hankkeessa arvioitiin kehittämistarpeita laajalla kaarella varhaiskasvatuksesta opettajankoulutukseen. Huomionarvoista oli tutkimustyön pääasiallinen kohdentuminen käytännön tason tarkasteluun kasvatuksen ja opetuksen kentällä. Tutkimuskysymykset liittyivät osaamistavoitteiden, osallisuuden, osallistumisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen arviointiin.
Tutkimushankkeen ensisijaisena tavoitteena oli muodostaa suosituksia valtioneuvoston päätöksenteon tueksi vastaamalla hakuilmoituksen teemakuvauksissa esitettyihin tutkimuskysymyksiin aiempia teemaan liittyvien tutkimusten havaintoja yhdistämällä ja hankkeessa kerättävän aineiston pohjalta.
Hankkeen julkaisut:
Ota yhteyttä:
Erikoistutkija Anu Gretschel, Nuorisotutkimusseura, p. 040 516 9189, etunimi.sukunimi(at)nuorisotutkimus.fi
