Hyppää sisältöön

Tilannekuva ja seurannan instrumentit – demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus, osallistumisoikeudet ja yhdenvertaisuus kasvatuksen ja opetuksen kentällä

Käynnissä

Toteuttajat

Nuorisotutkimusseura, Jyväskylän yliopisto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Rahoitussumma

119 997 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2022–2/2023

Ihmisoikeudet ja demokratia ovat yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kulmakiviä. Suomella on valtiona tahtotila edistää näitä asioita. Käytännössä tämä näkyy sitoutumisena kansainvälisiin sopimuksiin, lainsäädäntönä ja niistä johdettuina kasvatuksen ja opetuksen ohjeistuksiin sisäänkirjoitettuina arvoina ja periaatteina. Tavoitekielelle asetettuna puhutaan pyrkimyksestä saavuttaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle asetetut osaamistavoitteet, toisaalta seurataan lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumisoikeuksien täyttymistä ainakin minimitasolla. Mutta koska lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden asema kasvatus- ja opetusyhteisössä ei voi olla vain ennalta määriteltyjen tavoitteiden toteuttamista pienissä asioissa ja satunnaisesti, on tärkeää selvittää, kokevatko asianomaiset myös osallisuutta. Osallisuus on arvostetuksi ja kuulluksi tuloa sekä oman roolin pätevänä pitämistä osana yhteisöä. Usein kyse on siitä, onko valtaa oikeasti jaettu demokraattisesti jossain määrin kaikille ja kokevatko kaikki olevansa osa yhteisöä.

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta on tutkittu Suomessa erityisesti 2000-luvulla. Tilannekuvan päivitystarve on kuitenkin jatkuva ja ensi kertaa käsillä on tutkimusrahoitusta, jolla pyritään arvioimaan kehittämistarpeita laajalla kaarella varhaiskasvatuksesta opettajankoulutukseen. Huomionarvoista on rahoitettavan tutkimustyön pääasiallinen kohdentuminen käytännön tason tarkasteluun kasvatuksen ja opetuksen kentällä. Tutkimuskysymykset liittyvät osaamistavoitteiden, osallisuuden, osallistumisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen arviointiin.

Tutkimusasetelman rakentamisessa ovat aiempi kirjallisuus ja oikeusministeriön raportti (2020) liittyen osallistumisoikeuksien toteutumiseen olleet tärkeinä tietoaukkojen viitoittajina. Tutkimuskysymys 1 käsittelee osaamistavoitteiden toteutumisen arviointia. Osaamistavoitteet (Council of Europe 2016, Competences for democratic culture ja Ihmisoikeuskeskus 2016, Mitä ihmisoikeuskasvatus oikein on?) ovat moninaiset kattaen laajan skaalan eettisten arvojen tunnistamisesta voimaantumiseen ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi omalla ja yhteisön toiminnalla. Kyse ei lisäksi ole vain kasvatettavien tai opetettavien valmiuksista, vaan myös heidän kanssaan työskentelevien osaamisesta edistää demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteutumista kestävällä tavalla. Tavoitteiden tulee piirtyä esiin niin asiakirjatasolla, kuten opetussuunnitelmien perusteissa, mutta myös johtamisen tavoissa, henkilöstön työskentelyn piirteissä ja siinä kaikessa kasvatus- ja opetustoiminnassa, joka toteutuu yhteistyössä lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Näin kattavaa osaamistavoitteiden saavuttamisen tunnistamista ei aiemmin ole tehty, eikä varsinkaan yhtenäisellä sapluunalla varhaiskasvatuksesta opettajankoulutukseen.

Osallistumisoikeuksien ja osallisuuden kohdalla on tietotarpeiksi määrittynyt toteutumisen arvioinnin lisäksi myös sellaisen laatu- tai vaikuttavuusindikaattoreita sisältävän arviointivälineen kehittämisen tarve, jonka avulla päiväkodit, koulut ja toisen asteen oppilaitokset voivat tunnistaa ja seurata omaa tilannettaan jatkossa.

Tutkimuskysymyksistä kolmas liittyy yhdenvertaisuuden tarkastelemiseen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteiden toteutumisessa sekä lasten, oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden osallisuudessa ja osallistumisoikeuksien toteutumisessa. Tässä tarvetta tarkasteluun on niin alueellisen yhdenvertaisuuden, kuin myös eri oppilaitosten kuin myös lapsi-, oppilas- ja opiskelijaryhmien kesken. Tämän kysymyksen osalta arvioinnissa voidaan hyödyntää yhdenvertaisuuslain (1325/2014) määrittelemiä kriteerejä yhdenvertaisuuden edistämisestä, syrjinnän ehkäisemisestä ja toiminnan riittävästä mukauttamisesta. Laki linjaa yhdenvertaisuussuunnitelmien pakollisuutta koulutuksen järjestämisessä sekä sitä, että suunnitelman tulee sisältää toiminnan arviointi- ja kehittämistoimenpiteiden nimeämistä, toteuttamista ja seurantaa. Tältä osin tämä tutkimuksen osio voitanee paikallistason osalta mielekkäästi liittää kunkin instituution yhdenvertaisuussuunnitelman ylläpitoprosessiin.

Yhdenvertaisuuslaissa nimetään myös niitä haavoittuvimmassa asemassa olevia väestöryhmiä, joita tutkimuksen aikana on tärkeintä kuulla toiminnan yhdenvertaisuutta arvioitaessa. Erityisesti tämän osion osalta korostuu hankkeeseen liitetyn asiantuntijatyöskentelyosuuden tärkeys, sillä sen avulla tutkimuksen toteuttamisessa mahdollistuu esimerkiksi erilaisissa edunvalvontajärjestöissä olevan, asiaan liittyvää tietotaidon hyödyntäminen. Lisäksi tärkeää on dokumentoida opetuksen ja kasvatuksen kentällä koettuja demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen yhdenvertaisuuteen liittyviä haasteita ja mahdollisia ratkaisuja.

Tutkimushankkeen ensisijaisena tavoitteena on muodostaa suosituksia valtioneuvoston päätöksenteon tueksi vastaamalla hakuilmoituksen teemakuvauksissa esitettyihin tutkimuskysymyksiin aiempia teemaan liittyvien tutkimusten havaintoja yhdistämällä ja hankkeessa kerättävän aineiston pohjalta.

Ota yhteyttä:

Erikoistutkija Anu Gretschel, Nuorisotutkimusseura, p. 040 516 9189, etunimi.sukunimi(at)nuorisotutkimus.fi

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen osaamistavoitteiden toteutuminen

Yhteyshenkilö ministeriössä