Hyppää sisältöön

Työn ja pääoman allokaatio toimipaikka-, yritys- ja toimialatasoilla: Luovaa tuhoa, älykästä suunnittelua ja vaikuttavaa sääntelyä

Päättynyt

Toteuttajat

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Rahoitussumma

150 000 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2021–5/2022

Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii tulevina vuosina mittavia pääomainvestointeja. Toisaalta kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen vaikuttavat alueellisten työmarkkinoiden kehitykseen. Samaan aikaan digitalisaatio luo uudenlaisia liiketoimintamalleja ja mahdollistaa aikaisempaa paremman koordinoinnin arvoketjuissa. Koronakriisi voi yhtäältä hidastaa, toisaalta vauhdittaa näitä käynnissä olevia talouden rakennemuutoksia.

Työn ja pääoman tehokas allokaatio on ollut taloustieteen keskeisimpiä kysymyksiä jo Adam Smithin Kansojen varallisuus -teoksesta lähtien. Viime vuosina tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota mm. aikaisempaa kattavampien toimipaikkatason rekisteriaineistojen ja kehittyneempien tutkimusmenetelmien ansiosta. Yritysten ja toimipaikkojen välillä on havaittu yllättävän suuria ja pitkäkestoisia tuottavuuseroja jopa hyvin tarkasti rajatun toimialan sisällä. Tutkimusten mukaan jopa puolet Yhdysvaltojen teollisuustuotannossa havaituista tuottavuuseroista kumpuaa tehottomasta allokaatiosta.

Kilpailullisilla markkinoilla allokaatio paranee niin sanotun luovan tuhon kautta. Schumpeterilainen käsitys luovasta tuhosta pohjautuu darwinistiseen evoluutioteoriaan, jonka mukaan kilpailun luoman valintapaine ohjaa toimialan kehitystä samaan tapaan kuin kasvi- ja eläinkunnassa. Satunnaisista geenimutaatioista poiketen yritykset eivät allokoi resursseja noppaa heittämällä, vaan päätösten taustalla on enemmän tai vähemmän älykästä suunnittelua.

Allokaatiota voidaan parantaa yrityksen sisällä kohdentamalla resursseja tehokkaammin saman yrityksen eri toimipaikkojen välillä, jolloin yrityksen tasolla tuottavuus ja kilpailukyky paranee. Yritys voi myös ostaa kilpailijoita tai fuusioitua niiden kanssa, laajentaa toimintaansa uusille toimialoille tai vaihtaa kokonaan toimialaa, joten yritysjohtajien suunnittelu vaikuttaa resurssien allokointiin paitsi toimipaikkojen välillä, myös yritysten ja jopa toimialojen tasolla.

Kehittyneet tietokannat, koneoppiminen ja tekoäly mahdollistavat aikaisempaa tehokkaamman suunnittelun ja koordinoinnin paitsi yritysten sisällä, myös yritysten välisisissä arvoketjuissa ja innovaatioekosysteemeissä. Tällöin kilpailu saattaa myös johtaa markkinan liialliseen keskittymiseen. Monopoliyrityksen tapauksessa kokonaisen toimialan resurssit allokoidaan koordinoidusti suunnittelun pohjalta ilman kilpailua. Toimialan keskittyminen voi tehostaa allokaatiota yrityksen omasta näkökulmasta, mutta johtaa tunnetusti yhteiskunnan kannalta tehottomaan allokaatioon.

Markkinat eivät myöskään tuota julkishyödykkeitä eivätkä huomioi ulkoisvaikutuksia kuten kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Luova tuho tai älykäs suunnittelu eivät vielä takaa yhteiskunnan kannalta tehokasta allokaatiota, vaan tarvitaan myös sopiva annos vaikuttavaa sääntelyä. Vaikuttavien politiikkatoimien suunnittelu edellyttää kuitenkin riittävän syvällistä ymmärrystä allokaatiota vääristävistä taustatekijöistä ja niiden syy-seuraus suhteista. Tehottomat tai väärin mitoitetut politiikkatoimet voivat johtaa entistä pahempiin allokaation vääristymiin.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tutkimustietoa työn ja pääoman allokaation tehokkuuden tasosta ja sen kehityksestä yli ajan, sekä tehokkuuteen vaikuttavista taustatekijöistä. Hankkeen tulosten perusteella ehdotetaan konkreettisia politiikkatoimia, joiden avulla työn ja pääoman allokaatiota voitaisiin tehostaa.

Hankkeen julkaisut:

Ota yhteyttä:

professori Timo Kuosmanen, Aalto-yliopisto, p. 040 353 8393, etunimi.sukunimi(at)aalto.fi

Työn ja pääoman allokaation tehostaminen

Yhteyshenkilö ministeriössä