Ympäristölaatunormit pohjaveden pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnissa (LaatuNOPPA)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2022–5/2024

Suomessa puhtaan pohjaveden merkitys yhteiskunnan vesihuollolle on huomattava, sillä pohjaveden osuus vesilaitosten jakamasta talousvedestä on meillä noin 65 %. Lisäksi haja-asutusalueilla monet kotitaloudet saavat talousvetensä omista pohjavesikaivoista. Pohjavettä peittävät maakerrokset ovat usein ohuita, mikä mahdollistaa maaperän haitallisten aineiden kulkeutumisen pohjaveteen.

Haitallisia aineita voi päätyä pohjaveteen mm. useista teollisista toiminnoista, kaatopaikoilta, maataloudesta ja liikenteestä. Suomessa on tiettävästi lähes 5000 kohdetta, joissa on voisi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa pohjavesiesiintymän läheisyyden ja toiminnan laadun perusteella arvioituna. Koska pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on vaikeaa ja kallista, pohjaveden laadun heikentyminen tulee pyrkiä estämään ennakolta. Alueilla, joissa haitta-aineita on jo päätynyt pohjaveteen, on olennaista estää pilaantumisen leviäminen ja haitta-aineille altistuminen esim. talousveden välityksellä.

Pohjaveden tilan ja pilaantumisen vaaran arvioinnissa käytetään EU-säädöksen mukaisen pohjaveden laatunormeja eli korkeimpia, haitattomaksi arvioituja haitallisten aineiden pitoisuuksia. Näiden soveltaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sillä on epäselvää mitä pohjavedestä mitattua tai arvioitua (kun aineet eivät ole vielä päätyneen pohjaveteen) haitallisen aineen pitoisuutta tulisi käyttää vertailussa vastaavaan laatunormiin. Aineet eivät sekoitu pohjavesimuodostumassa tasaisesti, joten niiden pitoisuudet yleensä vaihtelevat eri näytteenottopisteissä. Näin ollen on kyseenalaista, että yhdestä yksittäisestä näytepisteestä otettu näyte/ näytteet edustaisi/ edustaisivat koko pohjavesimuodostumaa ja että sen perusteella voitaisiin päätellä pohjaveden tila.

Euroopan unionin tuomioistuin totesi päätöksessään C-535/18 (Land Nordrhein-Westfalen), että pohjaveden tila on heikentynyt, jos yhdenkin pilaavan aineen laatunormi ylittyy yhdessä pohjaveden kemiallisen tilan seurantapaikassa. Tämän päätöksen on tulkittu kiristävän merkittävästi pohjaveden suojelua Suomessa ja voivan johtaa myös erittäin kalliisiin ja pitkällisiin puhdistustoimiin, vaikkakin viranomainen voi lupaharkinnassaan käyttää tapauskohtaista harkintaa eikä laatunormit siten sido sen puhdistusvelvollisuutta koskevaa lupaharkintaa.

On olennaista selvittää, mihin toimenpiteisiin Suomen tulee ryhtyä edellä kuvatun EU-tuomioistuimen linjauksen perusteella. Ankarasti tulkittuna se näyttäisi olevan ristiriidassa pohjavesimuodostuman tasolla tehtävän pohjaveden kemiallisen tilan arvioinnin ja ympäristönsuojelulain mukaisen riskiperusteisen tarkastelun kanssa. Pohjaveden suojelun periaatteiden selkeyttäminen ja päätöksenteon tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen edellyttävät, että selvitetään tuomioistuimen ratkaisun vaikutus pohjaveden laatunormien soveltamiskäytäntöön. Selvityksen perusteella voidaan arvioida kansallisen lainsäädännön ja ohjeistuksen mahdolliset muutostarpeet.

Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten pohjaveden suojelu tulisi ottaa huomioon Suomen kansallisessa lainsäädännössä ja tämän tulkinnassa. Päätavoitteen saavuttamiseksi hankkeelle on määritelty seuraavat osatavoitteet:

1. Tuottaa tietoa siitä, miten Suomessa ja muissa EU:n jäsenmaissa tulkitaan ja sovelletaan pohjaveden kemiallisen tilan arviointiin tarkoitettuja laatunormeja käytännön viranomaistoiminnassa (lupamenettelyt) ja puhdistustoiminnassa.
2. Koota yhteen tieto olemassa olevasta ja tulevasta oikeudellisesta sääntelystä (EU, Suomi), joka liittyy pohjavesien suojeluun ja pohjaveden hyvän tilan varmistamiseen.
3. Analysoida, mitä yllä mainittu unionin tuomioistuimen päätös ja sen eri tulkintavaihtoehdot merkitsevät Suomessa kun arvioidaan erilaisten viranomaislupaa tai -suunnitelmaa edellyttävien hankkeiden sallittavuutta pohjaveden suojelun näkökulmasta tai määritellään pohjaveden puhdistamisen tarve ja sen tavoitteet.
4. Arvioida kansallisen lainsäädännön muutostarpeita sekä tarvittaessa esittää ehdotuksia ja karkeat arviot muutoksista ja niiden vaihtoehdoista.

Ota yhteyttä:

Johtava tutkija Jaana Sorvari, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 050 453 1494, etunimi.sukunimi(at)syke.fi