Digitalisoituminen on jo helpottanut pienten tavaroiden, kuten vaatteiden tai matkapuhelimien, korjauttamista. Palveluiden vertailu, löydettävyys ja saavutettavuus ovat parantuneet uusien verkkopalveluiden ja -alustojen myötä. Nyt kehitetään myös uutta teknologiaa ja palveluita, joiden avulla tuotteiden korjauspalveluiden tarjoaminen ja käyttö, vianmääritys sekä  omatoiminen korjaus helpottuvat.

Tavaroiden korjaaminen on olennainen keino pitää tavarat kierrossa nykyistä pitempään. Korjauttaminen on kuitenkin vähentynyt viime vuosikymmeninä. Kotitaloudet käyttävät myös entistä vähemmän rahaa korjauspalveluihin. Esimerkiksi Isosta-Britanniasta on dataa, jonka mukaan korjauspalveluiden hankinnan kulutusmenot vähenivät yli 40 prosenttia 40 vuoden aikana. Merkittäviä syitä korjauttamisen vähentymiseen ovat uusien tuotteiden hinnan alhaisuus verrattuna korjauspalveluiden hintaan sekä tuotteiden laadun heikkeneminen.

REPAIRED-hankkeen kansainvälinen kirjallisuuskatsaus nosti esiin korjauspalveluiden trendejä, joista osa näkyy jo Suomenkin markkinoilla ja osa on vasta kehitysasteella. Trendien tarkastelun pohjalta voidaan arvioida korjausalan potentiaalia Suomessa.

Digitalisaatio tuo helpotusta arkeen ja voi siten edistää korjauspalveluiden käyttöä.   Korjauspalveluiden löydettävyys, käyttömukavuus ja vertaileminen parantuvat välitysalustojen ja verkon kauppapaikkojen, kuten Menddie, avulla. Nämä digitaaliset markkinapaikat toimivat joko suoraan yrityksen tarjoamana kauppapaikkana, erillisenä välittäjänä yrityksen ja kuluttajan välillä tai näiden yhdistelmänä. Erityisen tärkeäksi palveluketjun digitalisointi on osoittautunut pienten tavaroiden korjausalalla. Niitä on helppo lähettää postissa tai viedä keräilypisteisiin.

Myös huonekalualalla uusilla liiketoimintamalleilla, kuten alustataloudella, pyritään parantamaan korjauspalveluiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Esimerkiksi IKEA:n TaskRabbit tarjoaa mahdollisuuden etsiä sopivan korjaajan ja antaa tietoa palvelun hinnasta ja ominaisuuksista. Samanlaista lähestymistapaa tarjoaa mm. ProntoPro Italiassa.

Uusi teknologia mahdollistaa kuitenkin paljon muutakin kuin palveluiden helpon vertailun ja sujuvan logistiikan. Teknologian kehittymisen lisäksi säätelyn muutokset tulevat vaikuttamaan siihen, miten korjattavuus otetaan tuotteiden valmistuksessa huomioon ja mitä dataa tuotteen materiaaleista ja komponenteista on tarjolla.

Elektroniikan ja kodinkoneiden korjausta tehostetaan uudella teknologialla

Uusi teknologia luo erityisen paljon mahdollisuuksia elektroniikan ja kodinkoneiden korjaamisen alalla.

Korjausala selvittää parhaillaan, voisiko sisäänrakennettujen antureiden ja esineiden internetin käyttö suurissa kodinkoneissa, kuten pesukoneissa, auttaa tunnistamaan huollon tarvetta tai vian syitä. Anturi seuraa kodinkoneen lämpötilaa, käyttöaikoja, tärinää, kosteutta, ilmanpainetta sekä veden ja sähkön kulutusta, ja voi ilmoittaa poikkeamista käyttäjälle reaaliajassa. Ilmoitukset rohkaisevat huoltamaan laitteen ajoissa ja mahdollistavat pienten vikojen korjaamisen etänä.

Digitaalinen infrastruktuuri tarjoaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjausalalle merkittävän kehityspotentiaalin. Yhdistelemällä sekä ammattilaisilta että omatoimikorjaajilta saatuja tietoja laitteiden vioista ja korjausratkaisuista (big data) mahdollistetaan laaja korjaamisen tietopankki. Tekoälyä, kuten syväoppimista, soveltamalla voidaan oppia aiemmista korjauksista, niiden kustannuksista ja tarvittavasta työajasta. Kokemusten ja asiantuntemuksen jakamisen lisäetuna on, että markkinoille saadaan helpommin myös uusia toimijoita.

Suunnitteilla oleva digitaalinen tuotepassi sisältäisi tuotteeseen liittyvät perustiedot, kuten yleiskatsauksen sen osista ja niiden tunnisteista, materiaalin koostumuksesta, tiedot sen markkinoille saattamisesta ja tuotannon alkuperästä. Tiedot auttaisivat  korjaajia tuotteen ja oikeiden varaosien tunnistamisessa. Myös kehittyvä kuvantunnistustekniikka tehostaa korjaamista mm. parantamalla tuotteiden luokittelua ja nopeuttamalla vianmääritystä. Esimerkiksi flaaminkielisellä käytettyjen tavaroiden verkkosivustolla 2dehands.be tuote luokitellaan automaattisesti käyttäjän lataaman kuvan perusteella.

3D-tulostus voi tukea varaosien parempaa saatavuutta. Joko kokonainen osa tai osan rikkoutunut elementti voidaan tulostaa paikan päällä. 3D-tulostamiseen on jo saatavilla hyviä ohjeita ja tiedostojen jakelualustoja. Tulostustekniikka vaatii kuitenkin vielä kehittämistä, jotta tulostetuista osista saadaan yhtä vahvoja tai jopa vahvempia kuin alkuperäisosista.

Kuvassa 3D-tulostettu lastenrattaiden pyörän sisäosa. Uuden pyörän ostaminen olisi maksanut enemmän kuin käytettynä ostetut rattaat. Kuva on otettu Tekniikan museon ReMake cafessa lokakuussa 2023.  (Kuva: Angelina Korsunova-Tsaruk)

Digitalisaatio luo myös uudenlaisia korjausalan osaamistarpeita. Esimerkiksi viimeikainen huonekalujen teknologinen kehitys eli integrointi domotiikkaan (esim. älykkäät vaatekaapit, sähköllä säädettävät sohvat) vaatii todennäköisesti laajaa huonekalujen korjaajien täydennyskoulutusta.

Myös omatoimista korjaamista tuetaan digitaalisilla palveluilla

Maailmanlaajuiset urheiluvälinevalmistajat Decathlon ja Patagonia tarjoavat asiakkailleen opetusohjelmia tuotteiden omatoimikorjaamiseen. Omatoimisen korjaamisen tueksi on noussut myös digitaalisia alustoja ja markkinapaikkoja, jotka auttavat ongelman tunnistamisessa ja myyvät varaosia. Kasvussa ovat myös vertaiskorjausta tukevat verkkosivustot, kuten Ifixit.com, jossa käyttäjät, joilla on kokemusta sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjaamisesta, voivat julkaista omia korjausoppaita ja jakaa osaamistaan muille. Nämä vertaiskorjauksen verkkosivustot auttavat myös paikan päällä tapahtuvaa korjaustoimintaa korjauskahviloissa ja kouluissa.

Lähteet:

• Cooper T. & Salvia, G. 2018. Fix it: barriers to repair and opportunities for change. In: Crocker, R. & Chiveralla, K. (eds.). Subverting consumerism: reuse in an accelerated world. Abingdon: Routledge.
• Laitala, K., Klepp, I.G.,  Haugrønning, V., Throne-Holst, H. & Strandbakken, P.  2021. Increasing repair of household appliances, mobile phones and clothing: Experiences from consumers and the repair industry. Journal of Cleaner Production 282 (2021) 125349.
• Manoochehri, S., Schluep, M., Dams, Y., Mehlhart, G., Bekkevold Lingås, D., Marin, G., Nicolau, M. & Colgan, S.  2022. An overview of Europe’s repair sector. ETC CE Report 2022/6.
• Svensson-Hoglund, S., Richter, J.L., Maitre-Ekern. E., Russell, J.D., Pihlajarinne, T., & Dalhammar, C.  2021. Barriers, enablers and market governance: A review of the policy landscape for repair of consumer electronics in the EU and the U.S. Journal of Cleaner Production 288 (2021), 125488
• Tyl, B. & Allais, R. 2021. A design study into multi-level living labs for reuse and repair activities in France. Journal of Cleaner Production 321 (2021) 129032.

Teksti: Kati Berninger ja Meeri Helminen