Blogi: Tieto käyttöön!

Koulupäivän aterioilla kohti terveyttä - Miten toteutuu ravitsemuksellisesti riittävä kouluateria?

Kattava koululounas ja välkyt välipalat – tutkimushankkeessa selvitetään kouluruokailun nykytilannetta, välipalan toteuttamista peruskoulun koulupäivän aikana ja arvioidaan koulujakelujärjestelmän hyödyntämistä osana välipalan toteutusta. Hankkeen tuloksia hyödynnetään hallitusohjelmaan kirjattujen Suomen malliin liittyvän koulupäivän uudistamisprosessin ja kouluruuan kehittämisohjelman valmisteluissa.  

Tiedonjyväset

  1. Suurin osa koululaisista noudattaa säännöllistä ateriarytmiä, joskin myös aterioiden väliin jättäminen ja napostelutyyppinen syöminen ovat lisääntyneet. Koululaisten ruokavalio sisältää suosituksiin nähden liian vähän kasviksia ja pehmeää rasvaa, kun taas suolaa, kovaa rasvaa ja lisättyä sokeria koululaiset saavat suositusta runsaammin.
  2. Hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen kannalta eduksi voidaan todeta, että valtaosa koululaisista nauttii koululounaan päivittäin. Energian- ja ravintoaineidensaanti jää kuitenkin koululounaalla suosituksia vähäisemmäksi. Koululaiset eivät nauti päivittäin kaikkia aterianosia eli pääruokaa, salaattia salaatinkastikkeella, leipää levitteellä ja maitoa tai kasvijuomaa.
  3. Yläkoulussa nautitaan välipaloja koulupäivän aikana useammin kuin alakoulussa. Tytöt tuovat välipalan useammin kotoa, kun taas pojat hakevat sen useammin kaupasta.

Mitä koululaiset syövät?

Lasten ja nuoren ruokavaliossa on havaittavissa samoja kuin aikuistenkin osalta: kasvisten käyttöä ja pehmeän rasvan saantia tulisi lisätä ja suolan, kovan rasvan sekä sokerin saantia vähentää. Erityisesti välipalat nostavat koululaisilla sokerinsaantia. Lisäksi erityisesti yläkoululaisilla aamupala saattaa todennäköisemmin jäädä nauttimatta, jolloin päivän ensimmäisillä tunneilla voi olla vaikea keskittyä. Samalla hukataan yksi hyvä ateriamahdollisuus nauttia kasviksia.

Maksuton koululounas on suomalainen innovaatio, joka turvaa koululaisen energiansaannin koulupäivän aikana. Tästä hyötyvät myös vanhemmat, koska maailmalla yleisen eväsrumban pyörittäminen lapsiperheessä haastaa niin henkisesti kuin taloudellisesti. Eväiden monipuolisuus ja ravitsemuksellinen laatu riippuu siitä, mitä vanhemmat ovat kaupasta ostaneet ja mitä koululainen lopulta evästauolla syö.

Suomessa koululounaan ravitsemuksellinen laatu noudattaa suurelta osin ravitsemussuosituksia, joka luo tasa-arvoa perhetaustasta ja paikkakunnasta riippumatta. Koululounaan ravintosisältöä määrittää kouluruokailusuositukset, jotka pohjautuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Niistä ruokapalveluista vastaava toimija löytää kättä pidemmät ohjenuorat terveyttä edistävän ateriakokonaisuuden valmistamiseen sekä laadunvarmistamiseen. Suosituksissa korostetaan myös koko koulun aikuisten yhteistyötä ruokakasvatuksen tukemiseksi kouluympäristössä.

Vain syöty ruoka ravitsee

Vaikka kouluruuan valmistuksessa ja tarjoilussa olisi otettu suositukset huomioon, koululaisen oppimisen ja terveyden kannalta kuitenkin vain vatsaan päätyneellä ruualla on merkitystä. Tutkimuksissa on todettu, että koululaiset osallistuvat koululounaalle melko ahkerasti ja 87 prosenttia alakoululaisista syövät päivittäin pääruuan. Yläkoululaiset syövät lounaan alakoululaisia harvemmin.


Kuva: Koululounaan eri aterianosien nauttiminen koulupäivänä (kuva: Bettiina Lievonen)

Suositusten mukaan koululounaan tulisi kattaa kolmasosa päivän energiantarpeesta. Käytännössä suositus ei kuitenkaan useinkaan toteudu, eikä kaikkia aterialle tarkoitettuja osia nautita päivittäin (Kuva 1). Salaatti ja salaatinkastike, leipä ja levite, sekä maito, piimä tai kasvijuoma päätyvät koululaisen tarjottimelle pääruokaa harvemmin, jolloin energiansaannin suositukseen pelkkää pääruokaa syömällä voi olla vaikea yltää. Lisäksi aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ateriakokonaisuuksien energiamäärä saattaa jäädä alle suositusten, vaikka ne on muuten suunniteltu suosituksen mukaisesti.

Aikuisille suositellaan välipaloja työpäivien lomaan – miten tämä toteutuu koululaisilla?

Osin tätä kysymystä selvittämään on Kattava koululounas ja välkyt välipalat- hanke käynnistynyt. Aterioita suositellaan nautittavaksi 3-4 tunnin välein. Erityisesti, jos koululounaasta ei saada riittävästi energiaa, kurisee koululaisen vatsa todennäköisesti jo kovastikin iltapäivällä häiriten keskittymistä oppitunneilla. Välipaloja syödään koulupäivän aikana enemmän yläkouluissa kuin alakouluissa. Yhtenä vaikuttavana tähän saattaa olla, että alakouluissa ei hankkeen selvityksen mukaan tarjota välipalaa kovin yleisesti tai mikäli sitä on tarjolla, se on maksullista. Yläkouluissa maksullista välipalaa on saatavilla alakouluja useammin. Hankkeen selvityksessä myös todettiin, että tytöt tuovat välipalaa useimmin kotoa, esim. välipalakeksejä, hedelmiä ja smoothieta. Pojat taas hakevat välipalaa tyttöjä useammin myös kaupasta, jolloin liukuhihnalle päätyy esimerkiksi makeisia.

Ravitsemuksellisesti kattava koulupäivä

Lainsäädännön mukaan päivittäinen kouluateria on maksuton ja välipalalla pitäisi suosituksen mukaan varmistaa ravinnon riittävyys, jos ruokailujen välit venyvät oppilaan kannalta liian pitkiksi eli yli 3 tunnin mittaisiksi. Ateria voidaan tällöin jakaa tarkoitusmukaisuusperiaatteella lounaaksi ja välipalaksi. Tämän huomioiminen jatkossa aiempaa vahvemmin, voisi edistää riittävän energiansaannin turvaamista koulupäivän aikana. Välipalalla tarjottavat kasvikset voisivat paikata koululaisten tämänhetkistä, suosituksia vähäisempää kasvistenkäyttöä. Lisäksi ruokapalveluiden valmistama välipala voisi ohjata koululaisia nauttimaan ravitsevan välipalan myös iltapäivällä vähemmän terveellisten kauppaostosten sijasta.

Kirjoitus pohjautuu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan alla tehtävään Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hankkeen tutkimustyöhön. Hankkeen loppuraportti julkaistaan huhtikuussa 2021.

Kirjoittajat ovat hankkeen vastuullinen vetäjä Tanja Tilles-Tirkkonen, projektitutkijat Henna Jalkanen ja Aija Laitinen Itä-Suomen yliopistosta sekä erikoistutkija Susanna Raulio THL:sta.
Blogin pääkuva: Elina Manninen

Lisää kommentteja