Blogi: Tieto käyttöön!

Tehokkaampaa ilmastoriskien hallintaa sääilmiöiden vaikutusaineistoilla

Karoliina Pilli-Sihvola Antti Parjanne Julkaisupäivä 12.9.2018 13.12 Blogit

Sääilmiöiden, kuten kuivuuden, myrskyjen ja rankkasateiden sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten ja vahinkojen arvioinnissa ei hyödynnetä vaikutusaineistoja läheskään täysimääräisesti. Miten varautua ilmiöihin joiden vaikutusketjuja ei edes nykytilanteessa tunneta täysin? Tai miten arvioida ilmastonmuutoksen kehittymistä, jos vaikutusaineistoja ei ole saatavilla?

Esimerkiksi Norjassa vakuutusyhtiöt ovat jakaneet vahinkoaineistojaan avoimesti. Näiden avulla kunnat ja valtionhallinto ovat saaneet hyvän käsityksen siitä, missä ja kuinka suuria vahinkoja esimerkiksi rankkasateet ja tulvat ovat aiheuttaneet. Data on parantanut riskienhallintaan liittyvää päätöksentekoa ja lisännyt ymmärrystä sääilmiöiden yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista.

Norjan suuntaan olisi syytä mennä Suomessakin. Siten meilläkin voitaisiin tehostaa ja kohdentaa paremmin riskienhallinta- ja sopeutumistoimet. Esimerkiksi tulvien osalta näin onkin jo toimittu: tulvakarttoja ja riskiarvioita on voitu validoida vakuutusyhtiöiltä saatujen vahinkokorvaustietojen avulla. Kun kokonaisvahingot tiedetään, taloudellisesti tehokkaiden tulvariskien hallintatoimien investointiarviot on helpompi tehdä.

Vakuutusyhtiöt eivät suinkaan ole ainoa vaikutustiedon lähde. Esimerkiksi infrastruktuurista vastaavilla yrityksillä, kuten sähkönjakelu- ja teleyhtiöillä, on kattavat aineistot sään aiheuttamista vaikutuksista. Näiden parempi saatavuus tehostaisi kansallista riskienhallintaa. Vaikutusaineistojen tärkeys korostuu entisestään ilmastonmuutoksen edetessä. Meidän on entistä paremmin ymmärrettävä ja varauduttava ilmastonmuutoksen, usein monimutkaisiin, yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

You can’t manage what you don’t measure

Vanha johtamisen alalla käytetty sanonta nostetaan entistä useammin esiin myös YK:n alaisen katastrofiriskien hallintaa ja vähentämistä koordinoivan UNISDR:n viesteissä. Sääilmiöihin liittyvät katastrofit aiheuttavat suoria vahinkoja kuten kuolemia sekä epäsuoria vahinkoja kuten toiminnan keskeytyksestä aiheutuvia tappioita. Osa vaikutuksista on myös aineettomia, kuten terveysvaikutukset. Usein kokonaisvaikutukset jäävätkin arvailuiksi, koska kaikkia vaikutuksia ei pyritä mittaamaan tai niiden mittaaminen on vaikeaa.

Haasteen sää- ja ilmastoriskiarvioiden parantamiselle aiheuttaa yksityisen sektorin omistama vaikutustieto. Niitä ei ole voitu hyödyntää esimerkiksi SIETO-hankkeen kansallisessa ilmastoriskiarviossa. Vaikutusaineistoja hyödyntämällä olisi voitu tehdä tarkempia sektorikohtaisia arvioita sään ja ilmaston aiheuttamista vaikutuksista sekä arvioida vaikutusten muutoksia viime vuosina.

 

 

 

 

Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutusdata tarjoaa monia hyödyntämismahdollisuuksia

Kansallisten ilmastoriskianalyysien lisäksi johdonmukainen data-analyysi lisäisi myös yksityisten toimijoiden ymmärrystä niitä itseään ja toimialaa kohtaavista riskeistä. Tämä pätee erityisesti nykyisten, mutta myös tulevaisuuden riskien arvioimisessa. Vaikutusaineistojen avulla voidaan myös seurata eri politiikka- ja varsinaisten riskienvähentämistoimien vaikutuksia ja onnistumista.

Mielenkiintoinen kehityssuunta maailmalla ja Suomessa on myös niin sanotut vaikutusennusteet. Niissä pyritään ennustamaan entistä paremmin vahinkoa ja vaaraa aiheuttavien ilmiöiden vaikutuksia, ei vain ilmastollisia suureita. Esimerkiksi tulvavedenkorkeuden lisäksi vaikutusennusteessa arviodaan myös kastuvien rakennusten määrää. Vaikutusennusteet vaativat kuitenkin taustalle suuria määriä vaikutusdataa, jotta ennusteiden epävarmuudet eivät nouse liian suuriksi.

Syyskuussa 2018 päättyneessä SIETO-hankkeessa suositellaan, että kehittämällä yksityisen sektorin tietojen saatavuutta riskien hallinnan tietotaso ja palvelut paranisivat. Aineistojen ei tarvitse olla kaikille avoimia, vaan useimmissa tapauksissa riittäisi, että aineistot ovat riskianalyytikkojen käytössä. Lisäksi pitäisi varmistaa, että aineistot kootaan nykyistä järjestelmällisemmin, tehokkaammin ja kattavammin erityisesti tutkimusta ja palvelujen kehitystä varten.

Lisälukemista:

Teksti: Karoliina Pilli-Sihvola, Ilmatieteen laitos ja Antti Parjanne, Suomen ympäristökeskus

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita