Blogi: Tieto käyttöön!

Väestönmuutoksiin sopeutuminen Alankomaissa ja kuntien yhteistyö Achterhoekin alueella

Kuva:  Miguel Angel Moya Perona | Unsplash

Arja Jolkkonen Virpi Lemponen Julkaisupäivä 24.5.2022 9.21 Blogit

Alankomaissa väestön väheneminen on tunnistettu ongelmaksi. Vuonna 2009 kansallisella tasolla aloitettiin toteuttaa väestön vähenemiseen liittyvää politiikkaa, jolle on ominaista supistuvien alueiden tunnistaminen ja uusien keinojen etsiminen alueiden auttamiseksi. Samaan aikaan Achterhoekin alueen paikallispoliitikoille kävi selväksi, että myös heidän alueensa väestö vähenisi ja muutoksilla voisi olla dramaattisia vaikutuksia alueen talouskehitykseen ja hyvinvointiin. Kunnat päättivät ratkaista tämän ongelman yhdessä ja aloittivat alueelliseen yhteistyön.

Alankomaissa väestöltään eniten vähenevät alueet sijaitsevat valtakunnan raja-alueilla maan pohjois-, etelä- ja itäosissa. Näillä alueilla väestön ennustetaan vähenevän 16 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Kansallisella tasolla Alankomaissa on erotettu toisistaan kolme väestön vähenemisen tyyppiä: asukkaiden määrän väheneminen (vaikutus palveluihin), kotitalouksien määrän väheneminen (vaikutus asumistarpeisiin) ja potentiaalisen työvoiman väheneminen (vaikutus taloudelliseen elinvoimaisuuteen). Achterhoekissa sekä asukkaiden määrän että potentiaalisen työvoiman määrän odotetaan vähenevän, mutta yhden hengen kotitalouksien määrän kasvun vuoksi väestön väheneminen supistuvilla alueilla ei välttämättä vähennä asuntojen määrällistä tarvetta.

Kansallisen sopeuttamispolitiikan tavoitteena on supistumisen seurausten hoitaminen

Alankomaissa kansallisen tason sopeuttamispolitiikan päätavoitteena ei ole supistumisen hillitseminen, vaan sen seurausten hoitaminen. Kansallisella sopeuttamispolitiikalla on kaksi tehtävää: lainsäädännöllinen ja taloudellinen, joiden lisäksi painotetaan alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Lainsäädännöllinen tehtävä viittaa esimerkiksi kiinteistöveron alentamiseen supistuvilla alueilla. Taloudellisella tehtävällä tarkoitetaan supistuville alueille suunnattua rahoitusta. Hallitus otti käyttöön myös ylimääräisen investointituen supistuville alueille vuonna 2020. Achterhoekin osalta tämä oli 40 miljoonaa euroa ja sen tavoitteena oli saada nuoria sekä pysymään alueella että muuttamaan sinne.

Kansallisessa väestön vähenemistä käsittelevässä toimintasuunnitelmassa todetaan, että tavoitteena on tehdä yhteistyötä paikallishallinnon ja sidosryhmien kanssa alueiden ongelmien ratkaisemiseksi, jotka aiheutuvat väestön vähenemisestä. Asumiseen liittyviä keinoja ovat asuntojen purkaminen ja nykyisen asuntokannan muuttaminen nuorille ja ikääntyneille nykyistä sopivammaksi. Muita keinoja ovat talouden ja työmarkkinoiden vahvistaminen, digitalisaation edistäminen ja nopeat tietoliikenneyhteydet sekä palvelujen, kuten elintarvikekauppojen ja terveydenhuollon yksiköiden säilyttäminen. Samoja keinoja on käytetty myös Suomessa.

Alueellinen sopeutumispolitiikka rakentuu kuntien yhteistyönä

Achterhoek sijaitsee Alankomaiden itäosassa Saksan vastaisella rajalla. Achterhoekin seitsemän kuntaa muodostavat yhteistyöorganisaation, jonka alueella asuu noin 260 000 asukasta (Kartta 1). Yhteistyöorganisaatioon (8RHK) osallistuu kuntien lisäksi myös koulutuspalvelujen, paikallisten yritysten ja muiden yhteiskunnallisten organisaatioiden edustajia. Yhteistyön tavoitteena on edistää kuntien yhteisiä etuja esimerkiksi työvoiman liikkuvuudessa, taloudessa, luonnonsuojelussa ja asumisessa. Kuntia kannustetaan yhteisten poliittisten tavoitteiden toteuttamiseen sekä yhteiseen edunvalvontaan. Yhteistyötä tehdään muun muassa rahoituksen hankkimiseksi, alueen profiloimiseksi ja kuntarajat ylittävien toimien toteuttamiseksi.

Kartta 1. Achterhoekin yhteistyöorganisaatioon (8RHK) kuuluvat kunnat, niiden väestö ja alueen sijainti Alankomaissa

Achterhoekin alueen kuntien yhteistyö aloitettiin jo vuonna 2009. Vuodesta 2018 alueen yhteistyöelimeksi perustettiin yhteistyöorganisaatio 8RHK, jonka rakenne ja päätöksentekojärjestelmä on monitasoinen. Sen toimielimiä ovat hallintoneuvosto, toimeenpaneva komitea, johtokunta, valtuusto ja kuusi teemaryhmää. Ennen vuotta 2018 yrittäjiä ja järjestöjä kuultiin harvoin. Uuden organisaation myötä niiden rooli on vahvistunut ja niillä on edustus johtokunnassa ja teemaryhmissä. Yhteistyöorganisaation perustamista on pidetty ensimmäisenä askeleena kohti älykkäitä sopeutumisstrategioita väestön vähenemiseen vastatessa. Alueen ensimmäinen yhteinen toimintapoliittinen asiakirja painotti ensisijaisesti alueen hyvinvointia. Alueella keskityttiin sisäisten yhteistyöverkostojen perustamiseen ja lobbaukseen kansallisella tasolla. Tätä alueellista lähestymistapaa pidetään onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muille Alankomaiden syrjäisille alueille. Alueelliseen yhteistyöhön panostamisesta on tullut vallitseva kansallinen ja alueellinen strategia väestön vähenemiseen vastaamiseksi.

Kuntien, yritysten ja sidosryhmien yhteistyöllä elinvoimaa, hyvinvointia ja vaikutusvaltaa

Yhteistyöorganisaation toiminnassa keskitytään houkuttelemaan alueelle koulutettuja nuoria ja luomaan alueelle hyvät elinolot, jotka vastaavat erityisesti nuorten ja ikääntyvien tarpeita. Alueen optimistisella visiolla ja laajalla poliittisella keskustelulla on ollut myönteinen vaikutus alueelliseen yhteistyöhön. Yhteistyössä on mukana kumppaneita enemmän kuin koskaan aiemmin, ja keskustelua alueen elinvoimaisuudesta käydään laajalti. Väestönmuutokset tunnustetaan, mutta niitä ei enää pidetä ongelmana. Nähtäväksi jää, pystytäänkö näihin strategioihin liittyvillä toimilla vaikuttamaan myös väestön ikääntymisestä aiheutuviin seurauksiin, nuorten määrään alueella ja vanhan asuntokannan uudistamiseen.

Yhteistyöorganisaatiolla edistetään kuntien yhteisiä etuja tuottavuuden, osaamisen, saavutettavuuden, kestävän kehityksen, elinvoimaisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Laajalla ja organisoidulla yhteistyöllä aluetta pystytään kehittämään kokonaisvaltaisesti. Usean kunnan yhteistyö sidosryhmineen on yhtä kuntaa voimakkaampi ja vaikutusvaltaisempi, ja se myös vähentää kuntien välistä kilpailua. Kuntien lisäksi yhteistyössä mukana olevat yritykset ja muut sidosryhmät pystyvät vaikuttamaan alueen kehittämiseen ja toimenpiteisiin. Kuntien välisestä pitkälle organisoidusta yhteistyömallista voitaisiin ainakin osittain ottaa oppia myös Suomessa.

Blogi perustuu Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa? -hankkeen alankomaalaisten tutkijoiden Jasper Lebbingin, Linda Vesterin ja Marlies Meijerin englanninkieliseen käsikirjoitukseen väestön vähenemiseen sopeutumisesta Alankomaissa. Älykkäästä sopeutumisesta voi lukea lisää valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Policy Brief-artikkelista:  Mitä on älykäs sopeutuminen?

Teksti: Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen, Itä-Suomen yliopisto

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.