Haku

Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristö-vaatimusten yhteensovittaminen Suomessa Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodi on kaikkia maita sitova normi, jolla pohjoisilla arktisilla alueilla ja Etelämannerta ympäröivillä alueilla purj...

Kestävä ja turvallinen kiertotalous Tavoitteena haitattomat materiaalikierrot Kiertotalouden tavoitteina on vähentää materiaalien kulutusta sekä säilyttää tuotteiden ja materiaalien arvo mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on paitsi parantaa resur...

Lainsäädäntötarkastelulla ruokahävikkiä pienemmäksi Lainsäädäntöä kehittämällä voidaan vähentää ruokahävikkiä Suomalaisessa ruokaketjussa muodostuu ruokahävikkiä noin 400 - 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Osa tästä aiheutuu lainsäädännön vuoksi. Teh...

Lainsäädäntötarkastelulla ruokahävikkiä pienemmäksi – Lexfoodwaste -hanke Ruokahävikin vähentäminen on olennainen osa kestävää ruokajärjestelmää ja se koskee koko ruokaketjua. Lainsäädännön kehittäminen ja byrokratian purkaminen hävikin minimoimis...

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusille alueille tahattomasti tai tarkoituksella levinneitä lajeja. Osa vieraslajeista aiheuttaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten terveydelle se...

Pisaroista pienhiukkasiin: Pandemia muutti ymmärryksen infektioiden leviämisestä 31.10.2025 11.07 Blogi Pandemia muutti aiempia käsityksiä infektioiden leviämisestä. Ymmärrys ilmatartunnoista tarjoaa keinoja terveellisen sisäilman kehittämiseen ja...

23.3.2026 | POLICY BRIEF 2026:2 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. julkaisun si- sällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Koronapandemian h...

31.10.2025 | Pisaroista pienhiukkasiin: Pandemia muutti ymmärryksen infektioiden leviämisestä 31.10.2025 11.07 Blogi Pandemia muutti aiempia käsityksiä infektioiden leviämisestä. Ymmärrys ilmatartunnoista tarjoaa keinoja terveellisen sisäilman kehittämiseen ja...

4.12.2024 | Tuore tutkimus arvioi erilaisten vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksia vesivoiman tuotantoon, säätökykyyn ja sähkömarkkinoiden tasapainoon. Tuloksien perusteella vesistöjen hyvä ekologinen tila tai potentiaali on mahdollista saavuttaa ja samalla varmistaa energiajärjestelmän luotettavuus.

24.9.2024 | Uusi pandemia voi olla kulman takana – oletko valmis, Suomi?

3.12.2024 | Blogi: Monen tason poliitikot hyvinvointialueilla ja kunnissa 3.12.2024 14.48 Blogi Hyvinvointialueilla on käyty vilkasta keskustelua päätöksentekijöiden esteellisyydestä erityisesti palveluverkkokysymyksissä. Näiden esteellisyyskysymysten nousemi...

3.2.2025 | Lupaavimmatkin kasvualat sisältävät lukuisia riskejä, jos Suomi lähtee mukaan maiden väliseen yritystukikilpailuun, muistuttaa tuore valtioneuvostolle tehty analyysi. Etlan laatiman muistion mukaan geopolitiikan uusi aika on voimistanut valtioiden välistä tukikilpailua ja geotaloudelliset riskit ovat antaneet uuden perusteen valtioiden elinkeinopoliittisille toimille.

8.11.2024 | Valtioneuvosto on julkaissut 8. marraskuuta tutkimusraportin, joka tarkastelee uusien teknologioiden ja palveluiden vaikutuksia liikennejärjestelmään sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Raportissa esitetään myös keinoja, joilla julkinen sektori voisi ohjata vaikutuksia tavoiteltuun suuntaan. Tutkimuksen toteuttivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Suomen ympäristökeskus Syke.

15.10.2024 | 15. lokakuuta julkaistun tutkimuksen mukaan oleskelulupien toimeentuloedellytyksissä suurin kehittämistarve koskee perheenyhdistämisen edellytyksenä olevaa toimeentuloedellytystä. Työperäisissä oleskeluluvissa tulorajoihin perustuvan toimeentuloedellytyksen ehdotetaan säilyvän pääsääntönä, mutta sitä voisi joustavoittaa erittäin osaavan työvoiman kohdalla. Myös tarkastelun kohteena olleet toimeentuloedellytyksen tulorajojen lievennykset lisäävät maahanmuuton määrää ja muuttavat sen rakennetta.

15.8.2024 | Suomalainen lomautusjärjestelmä tuo joustoa suhdannekuopissa sekä työnantajille että työntekijöille, mutta ei väistämättä ole hyväksi koko kansantalouden tuottavuudelle, esittää Pellervon taloustutkimuksen, Helsingin yliopiston ja Owal Groupin selvitysraportti. Lomautukset keskittyvät varsin voimakkaasti tietyille aloille ja yrityksiin, ja niitä saatetaan käyttää sopeutumisessa normaaliin kausivaihteluun.

9.2.2024 | Valtioneuvoston kanslia avasi 15.12.2023 haettavaksi 900 000 euron valtionavustuksen tutkimukseen, jolla toteutetaan pääministeri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvä laaja ulkopuolinen tutkimushanke koronakriisin opetuksista. Avustusten hakuaika päättyi 9. helmikuuta 2024 klo 14.00.

4.12.2024 | POLICY BRIEF 2024:27 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

8.11.2024 | POLICY BRIEF 2024:23 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

20.2.2023 | Oleskeluluvalla Suomeen tulevien toimeentuloedellytyksen kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset Päättynyt Toteuttajat Työn ja talouden tutkimus LABORE Rahoitussumma 100 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–10/2024 Pääministeri Sanna Marin...

13.9.2022 | Koronakriisin taloudelliset vaikutukset eivät kohdentuneet tasaisesti kaikkiin kansalaisryhmiin. Työllisyys ja palkkasumma vähenivät erityisen paljon alle 25-vuotiaiden ryhmässä ja muutamilla palvelualoilla. Koko väestön tasolla sosiaaliturva- ja verojärjestelmä tasoittivat merkittävästi koronakriisin vaikutuksia tuloeroihin. Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston teettämästä tutkimuksesta, jonka toteuttivat VATT:n ja Laboren tutkijaryhmät.