Sök

Merenkulun kansainvälisen ilmasto- ja ympäristösääntelyn vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle Merenkulun ympäristösääntelyn aiheuttamien kustannusten ohella syntyy myös säästöjä muun muassa energiatehokkuuden parantumisen kautta. Tiedossa olevan y...

EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan linjausten toteutusvaihtoehdot ja Suomen omien energia- ja ilmastotavoitteiden toteutuminen Tässä selvityksessä on tarkasteltu EU:n 2030 energia- ja ilmastopolitiikan toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutust...

1.12.2021 | Det är möjligt att ställa om till ett klimatneutralt samhälle före 2035, och finländska aktörer är också starkt engagerade i detta mål. Utsläppsmålen kräver stora investeringar och att infrastrukturen snabbt förnyas. Samtidigt gäller det att se till att kolsänkorna stärks och att kostnaderna fördelas rättvist. Enligt en färsk utredning är minskningsbehovet i fråga om växthusgasutsläppen nästan 13 miljoner ton koldioxidekvivalenter år 2035 jämfört med den nuvarande utvecklingen.

Vuonna 2014 käynnistettäviksi valitut hankkeet Vuonna 2014 käynnistettäviksi valituilla hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa. Hanketiedot esitetään selvitys- ja tutkimussuunnitelman painopisteiden ja...

Kohti selkeämpiä ja vaikuttavampia vapaaehtoisia hiilimarkkinoita Vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat merkittävässä murrostilassa - luottamus markkinaan horjuu epäselviin ilmastoväittämiin sekä yksiköiden laatuun liittyvien ongelmien myötä. Kehityst...

Ilmastolaki vahvemmaksi uusilla keinoilla Tiukkenevat päästötavoitteet edellyttävät sääntelyn vahvistamista Tutkimuksessa selvitettiin voitaisiinko nykyistä ilmastolakia vahvistaa päästöbudjeteilla, päästökompensaatiolla, hiilimarkkinoiden laajenn...

Digitalisaation ympäristövaikutusten arviointi Lisää tutkimusta tarvitsevan digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutusten arvioinnille oli mahdollista laatia yleisen tason teoreettiset periaatteet ja käytännön arviointimenetelmä, jonka käyttöä ...

Miten vahvistaa Suomen kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutoksen etenemisen myötä sopeutumiskykyä on vahvistettava määrätietoisesti yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Tähän asti sopeutumistyö on edennyt selvimmin aloilla, joilla ilmast...

Agenda 2030 Suomessa: Kestävän kehityksen avainkysymykset ja indikaattorit Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 astui voimaan vuoden 2016 alussa. Toimintaohjelmaan sisältyy 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja...

Hallittu ruokavaliomuutos voisi tuoda ilmastohyötyjä, parantaa ravitsemusta ja säilyttää maatalouden Suomessa Ruokavaliomuutos osana kestävää ruokajärjestelmää Ruokavaliomuutos on nostettu ilmastopolitiikassa yhdeksi mahdolliseksi keinoksi vähentä...

4.6.2026 | Ilmatieteen laitoksen vetämä tutkimus tuottaa ensimmäistä kertaa kuvauksen Atlantin valtameren kiertoliikkeen (AMOC) heikkenemisen vaikutuksista Suomeen. Valtioneuvoston rahoittama HIIPUVA-hanke vahvistaa tietopohjaa varautumiseen tilanteessa, jossa ilmaston keikahduspisteet voivat mullistaa elinolot nopeasti.

Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja seuranta on panostus turvallisuuteen ja hyvinvointiin Kokoava ja tehokas toimintamalli ilmastoriskien arviointiin Sää- ja ilmastoriskien hallintaa muuttuvassa maailmassa voidaan kehittää ottamalla käyttöön yhtei...

Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristö-vaatimusten yhteensovittaminen Suomessa Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodi on kaikkia maita sitova normi, jolla pohjoisilla arktisilla alueilla ja Etelämannerta ympäröivillä alueilla purj...

Uudet kumppanuus- ja liiketoimintamallit suomalaisen vesiliiketoiminnan edistämisessä Globaali kysyntä vesivarojen hallintaan, veden käyttöön, puhdistamiseen ja kierrätykseen liittyville ratkaisuille kasvaa nopeasti. Kasvavasta globaalista markkin...

Keinot edistää sää- ja ilmastoriskien hallintaa ELASTINEN-tutkimushankkeessa selvitettiin sää- ja ilmastoriskien hallinnan tilaa Suomessa ja arvioitiin riskienhallintakeinoja sekä eri toimijoiden roolia. Lisäksi tarkasteltiin, miten riskienhallinn...

Kehitysmaat tarvitsevat myös Suomen tukea Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisessa Artikkelissa GreenStream Oy:n asiantuntijat käsittelevät kehitysmaiden toimintavalmiuksien vahvistamista Pariisin sopimuksen toimeenpanossa, ja tunnistavat suomal...

Taloudellisesti tehokkaampaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa Suomessa Sää- ja ilmastoriskit vaikuttavat olennaisesti yhteiskuntamme toimintaan ja ilmastonmuutoskeskustelun myötä niiden hallinta on enenevässä määrin esillä. Yhteiskunnan sopeutumis...

Ilmastopolitiikan mahdollisuudet ja haasteet maatalous- ja LULUCF-sektoreilla Metsien hiilinielupotentiaali kasvaa, mutta maataloudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on haasteellista Lisääntyvä tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ihmi...

Maankäyttösektorin rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen auttaisivat osaltaan Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa Maankäyttösektorin rooli korostuu vuoden 2020 jälkeisessä ilmastopolitiikas...

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hank...