Hyppää sisältöön

Käyttäytymistieteellinen näkökulma vahvemmin esiin koronakriisin hoidossa 

Valtioneuvoston viestintäosasto 11.11.2020 10.36
Tiedote 705/2020

Valtioneuvoston kanslia on käynnistänyt hankkeen, jossa kehitetään ja kokeillaan käytännössä käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin hoidossa, kuten politikkatoimien valmistelussa ja käyttäytymisvaikutusten arvioinnissa sekä viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tavoitteena on vahvistaa valtionhallinnon kykyä soveltaa käyttäytymistieteellistä tietoa ministeriöissä ja niiden alaisuudessa toimivissa laitoksissa. 

”Niin kauan kun meillä ei ole rokotetta tai lääkettä Covid-19-virustaudin hoitamiseen, korostuu tartuntojen ehkäiseminen. Koska siinä onnistuminen riippuu ihmisten käyttäytymisestä, on tärkeää vahvistaa valtionhallinnon kykyä ymmärtää käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä”, kuvailee lähestymistavan merkitystä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Seppo Määttä valtioneuvoston kansliasta.

”Pyrimme hankkeessa löytämään uusia toimintamalleja tutkimustiedon soveltamiselle päätöksenteossa ja kokeilemaan ihmislähtöisiä vaikuttamisen muotoja. Tähtäimessä on viruksen leviämisen ehkäisemisen lisäksi myös tukea viranomaisia korjaamaan koronakriisistä syntyneitä ongelmia. Tavoitteena luonnollisesti on, että yhteiskunnan toiminnot häiriintyvät mahdollisimman vähän, ja voimme auttaa ihmisiä luomaan itselleen mahdollisimman mukavan ja toimivan uuden normaalin arjen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Markus Kanerva

Käyttäytymistieteellistä osaamista on hyödynnetty lukuisissa maissa niin Euroopassa kuin muuallakin koronakriisiin liittyvän päätöksenteon tukena jo kriisin alkuvaiheista lähtien. Toisen aallon myötä päättäjien kiinnostus on kasvanut entisestään. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on korostanut käyttäytymistieteellisen tiedon ja tutkimuksen tärkeyttä kriisin hoidossa. 

Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -kokeiluhankkeen työryhmä edustaa monialaista käyttäytymistieteellistä osaamista, kuten sosiaalipsykologiaa, psykologiaa, käyttäytymisen muutoksen tutkimusta, käyttäytymistaloustiedettä ja terveystaloustiedettä. Työryhmän jäseninä toimivat sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Matti Heino (Helsingin yliopisto), erityisasiantuntija Markus Kanerva (valtioneuvoston kanslia), filosofian tohtori, psykologi Ville Ojanen (Academy of Brain Oy) ja akatemiatutkija Lauri Sääksvuori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). 

Hankkeen ohjausryhmän muodostavat valtiosihteeri Maria Kaisa Aula (VM), valtiosihteeri Ville Kopra (TEM), osastopäällikkö Seppo Määttä (VNK), johtaja Pasi Pohjola (STM), liikenneneuvos Anna Similä (LVM), pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (OPH), valtioneuvoston apulaisviestintäjohtaja Päivi Paasikoski (VNK), viestintäjohtaja Elina Ravantti (UM), johtava asiantuntija Anna Rotkirch (VNK), apulaisprofessori Nelli Hankonen (HY), PsT, dosentti Pilvikki Absetz (freelance) ja PhD Tiina Likki (freelance). 

Hankkeen toimikausi kestää maaliskuun 2021 loppuun.

Lisätietoja: hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Seppo Määttä, p. 0295 160 598, [email protected] ja hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Markus Kanerva, p. 0295 160 037, [email protected], valtioneuvoston kanslia