Hyppää sisältöön

Selvitys: Positiivinen luottorekisteri auttaisi kuluttajia, luotonantajia ja koko lainamarkkinaa

OikeusministeriöValtioneuvoston viestintäosasto
16.4.2021 11.24
Uutinen

Positiivisesta luottotietorekisteristä on monia hyötyjä sekä kuluttajille, luotonantajille että koko rahoitusmarkkinalle, kertoo Pellervon taloustutkimuksen ja Vaasan yliopiston selvitys. Se vähentäisi ylivelkaantumisen riskiä, parantaisi kuluttajien asemaa markkinoilla ja lisäisi rahoitusmarkkinoiden vakautta. Lisäksi se auttaisi kuluttajia oman talouden hallinnassa.

Selvitys valmistui tausta-aineistoksi positiivisen luottotietorekisterin perustamista koskevalle hankkeelle, joka on parhaillaan käynnissä oikeusministeriössä ja valtiovarainministeriössä.

Tutkimuksessa selvitettiin positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksia kuluttajiin, luotonantajiin ja koko talouden toimintaan. Rekisteri tarjoaisi luotonantajille tiedot luotonhakijoiden tuloista, luottojen määrästä ja suuruudesta. Viranomaiset ja velalliset saisivat nähtäväksi myös tiedot luottojen kustannuksista, kuten marginaaleista. Näin se auttaisi kattavan kuvan muodostamista kotitalouksien velkaantumisesta.

Tutkimuksen mukaan rekisteri tuottaisi runsaasti hyötyjä.  Se parantaa lainanhakijan mahdollisuutta kilpailuttaa eri palveluntarjoajia. Samalla se avaa mahdollisuuden luotonsaantiin heille, jotka eivät sitä aiemmin saaneet esimerkiksi riskiprofiilin epäselvyyden vuoksi. Se vähentää ylivelkaantumisriskiä, kun henkilö ei voi ottaa velkaa monelta luotonantajalta muiden luotonantajien tietämättä. Lisäksi vakuuksien käyttö luototuksessa voi vähentyä.

”Kuluttajien mahdollisuudet saada luottoa voivat rekisterin myötä parantua, mutta osalle kuluttajista huonontuakin. Luotonantajat pystyvät tulevaisuudessa hinnoittelemaan luoton tarkemmin asiakkaan todellista riskiä vastaavaksi. Tämä epävarmuuden poistaminen tulisi johtaa edullisempiin lainakustannuksiin. Toisaalta korkeampiriskisille asiakkaille asiakaskohtainen marginaali voi nousta”, sanoo selvityksestä vastannut tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Rekisterillä on myös merkitystä kuluttajien talousosaamiselle. Osalla kuluttajista voi olla puutteellinen ymmärrys lainojensa suuruuden tai kuukausittaisten lainanhoitokustannusten määrästä. Rekisteri auttaa heitä kokonaistilanteen hahmottamisessa.

”Toisaalta ylivelkaantuminen saa usein alkunsa erilaisista riippuvuuksista tai vaikkapa irtisanomisesta, avioerosta tai muusta shokista. Tällaisiin tilanteisiin rekisteri ei tietenkään kykene vastaamaan”, professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta sanoo.

Rekisteri auttaa luotonantajaa hallitsemaan riskejä

Luotonantajien näkökulmasta positiivinen luottotietorekisteri tehostaa luotonmyönnön prosessia, säästää kuluja ja auttaa luottoriskin hallinnassa. Samalla se lisää rahoitusmarkkinoiden vakautta.

Luotonantajille rekisterin käynnistäminen, sen vaatimat muutokset järjestelmissä ja vuosittainen ylläpito tuovat myös kustannuksia. Jos rekisterin raportit ovat kalliita, se rasittaa ennen kaikkea suurten asiakasmäärien ja pienten luottojen tarjoajia.

”Kokonaisuudessaan kustannusrasitus vaikuttaa kohtuulliselta, mutta se voi vaikuttaa haitallisesti erityisesti pieniin toimijoihin ja nostaa luoton hintaa niiden asiakkaille”, arvioi Olli-Pekka Ruuskanen

Positiivinen luottotietorekisteri vaikuttaa myös laajempaan markkinarakenteeseen. Rekisteri alentaa alalle tulon esteitä ja lisää kilpailua tai kilpailun uhkaa. Se voi lisätä pankkikonttoreiden keskittymistä ja vähentää niiden lukumäärää haja-asutusalueilla.

Vaikutuksia myös maksuhäiriömerkintöihin ja korkokattoon

Tutkimuksen mukaan positiivinen luottotietorekisteri voisi epäsuorasti vaikuttaa myös korkokattoon sekä kuluttajien maksuhäiriömerkintöihin.

”Tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä rajoittaa merkittävällä tavalla kuluttajien taloudellista toimintaa ja voi haitata muun muassa työllistymistä. Luottotiedon lisääntyminen voisi pienentää todennäköisyyttä ylipäänsä saada maksuhäiriömerkintä ja voisi oikeuttaa lyhyemmät merkintäajat. Toisaalta merkintäajan lyheneminen voi myös vähentää rekisterin käyttökelpoisuutta”, toteaa Olli-Pekka Ruuskanen.

Kulutusluottojen korkokatto asetettiin ensin 20 prosenttiin syyskuussa 2019, ja sitä laskettiin 10 prosenttiin heinäkuussa 2020. Katto on saattanut vähentää velkaantumista, mutta samalla se ajaa kuluttajia ottamaan tarpeisiinsa nähden ylisuuria lainoja ja sulkee pienituloisia kuluttajia luottomarkkinoiden ulkopuolelle.

Professori Panu Kalmin mukaan tiedon lisääntyminen positiivisen luottorekisterin avulla voisi lievittää näitä kielteisiä vaikutuksia. Maltillisesti velkaantuneet pienituloiset voisivat saada helpommin luottoa, ja koron lisäksi voitaisiin säännellä esimerkiksi kuluttajan kokonaisvelkaantumista. Näin ollen positiivinen luottorekisteri voisi mahdollistaa korkokaton maltillisen noston.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja, dosentti Olli-Pekka Ruuskanen, PTT ry, p. 040 641 5732, [email protected]
Professori Panu Kalmi, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8528, [email protected]

Valtioneuvoston poikkihallinnolliset ja nopealla aikataululla toteutetut selvitykset tuottavat tietoa valtioneuvoston päätöksenteon kannalta tärkeisiin ja pikaista ratkaisua vaativiin kysymyksiin. Selvitysraporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.