Selvitys: Suomella on nyt otollinen hetki hyvinvointitaloudellisen ohjauksen kehittämiseen

Hyvinvointitalouden kehitystyö on tällä hetkellä aktiivista Suomessa. Suomelta puuttuu kuitenkin kansallinen tapa seurata hyvinvoinnin kehitystä ja ohjata päätöksentekoa tämän tiedon valossa. Tuore selvitys kuvaa neljää kehityssuuntaa hyvinvointitalouden ohjaukselle.

Selvitys kuvaa kehittämisstrategian, joka tukee hyvinvointitaloudellisen ohjauksen kehittämistä dialogisesti valtioneuvoston, alueiden ja kuntien kesken, tunnistettuja kehityssuuntia kokeillen sekä kokonaisvaltaisesti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä yhteen tuoden.

Demos Helsingin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n valtioneuvostolle laatima selvitys ”Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia” vahvistaa tietopohjaa hyvinvointitalouden ohjauksen ja sen työkalujen määrittelylle Suomessa kansainvälisen vertailun kautta sekä kuvaa askeleet suomalaisen hyvinvointitalouden ohjausmallin kokeilevalle kehittämiselle ja käyttöönotolle. Selvitys käsittelee ohjausmalleja sekä yleisesti kansallisella tasolla että yksittäisen kansallisen reformin, sosiaaliturvauudistuksen, kontekstissa.

Hyvinvointitalous käsitteenä asettaa ihmisten hyvinvoinnin päätöksenteon ytimeen ja korostaa sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön kestävyyden tasapainon merkitystä. Hyvinvointitaloudessa julkisia varoja tulee kohdentaa niin, että ihmisten hyvinvointi vahvistuu.

Suomi on viime vuosina voimakkaasti edistänyt hyvinvointitalouden näkökulmaa kansainvälisillä areenoilla ja myös liittynyt osaksi hyvinvointitaloutta edistävien maiden Wellbeing Economy Governments (WeGo) -verkostoa. Suomelta puuttuu kuitenkin vielä kansallisesti työkalut, joilla seurata laaja-alaisesti hyvinvoinnin tilaa ja ohjata päätöksentekoa tämän tiedon valossa.

Suomella on juuri nyt hyvä tilaisuus vahvistaa hyvinvointilähtöistä politiikan ohjausta. Hyvinvointitalouden näkökulma on tällä hetkellä esillä muun muassa osana pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, kestävän kehityksen strategiaa ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimittänyt nykyisen hallituskauden loppuun saakka toimivan hyvinvointitalouden ohjausryhmän, jonka tehtävänä on vahvistaa hyvinvointitaloutta päätöksenteon ja politiikkatoimien välineenä. Lisäksi pandemia, ilmastokriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat toimintaympäristön muutoksia, jotka ovat lisänneet paineita hallinnon ja ohjauksen toimintamallien kehitykselle. Juuri tällaisissa murroskohdissa hyvinvointitalous voi olla tarpeellinen yhteiskuntapoliittinen väline.

Kehittämisstrategia tukemaan ohjausmallin määrittelyä

Selvitys nimeää neljä erilaista kehityssuuntaa ohjauksen kehittämiselle. Näitä kehityssuuntia voidaan - ja kannattaa - alkuun edistää rinnakkain. Keskeistä on, että ohjausmallien tarkempaa määrittelyä ja priorisointia kehityssuuntien välillä tehdään monialaisen dialogin kautta ja ratkaisuja kokeillen. Kokeilut auttavat tarkentamaan Suomen kontekstiin sopivaa ja toimivaa ohjausmallia. Hyvinvointitaloudessa tulee huomioida vihreä siirtymä ja kansalaisyhteiskunnan osallisuus.

Selvitys ehdottaa hyvinvointitalouden ohjauksen kehittämisstrategiaa, joka voidaan kytkeä esimerkiksi osaksi hyvinvointitalouden ohjausryhmän meneillään olevaa toimenpideohjelman valmistelua ja seuraavan hallitusohjelman valmistelua.

Selvityksen ovat toteuttaneet Demos Helsinki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Suomen sosiaali ja terveys ry osana “Sosiaaliturvan indikaattorit hyvinvointitaloudessa – ohjausmalli päätöksentekoon ja seurantaan” -hanketta. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: vanhempi konsultti Satu Korhonen, Demos Helsinki, p. 044 500 8228, satu.korhonen(at)demoshelsinki.fi, team lead Leena Alanko, Demos Helsinki, p. 050 537 3393, leena.alanko(at)demoshelsinki.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.