Sosiaaliturvan indikaattorit hyvinvointitaloudessa – ohjausmalli päätöksentekoon ja seurantaan

Hankkeen perustiedot

Kesto: 1/2021–6/2022

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen. Osana uudistuksen toteuttamista tuotetaan uutta tietoa, joka tukee sosiaaliturvan uudistamistyötä. Hyvinvointitaloudellinen näkökulma päätöksentekoon on vahvistunut viime vuosina mm. OECD:n ja EU:n toimesta ja eri maissa pohditaan tapoja sen käyttöönottoon. Nyt hyvinvointitaloudellista ajattelua halutaan konkretisoida erityisesti sosiaaliturvan uudistamistyön tarpeet huomioiden ja luoda indikaattorityökalu ja ohjausmalli, jolla sosiaaliturvajärjestelmän seurantaa ja ohjausta voidaan toteuttaa hyvinvointitalouden näkökulmasta.

Tässä tutkimushankkeessa luotiin edellytyksiä laaja-alaisen hyvinvointipolitiikan ohjaamiselle valtionhallinnossa ja poliittisessa päätöksentekoprosessissa tuottamalla uutta tietoa sekä käymällä vuoropuhelua hyvinvointipolitiikan toimeenpanoon liittyvistä oletuksista ja vaihtoehdoista. Hankkeen kannalta keskeistä oli saada esille hyvinvointitalouden erilaisiin ohjausmalleihin ja seurantamekanismeihin liittyvää ajantasaista ymmärrystä kansainvälisesti ja toisaalta tehdä tämän ymmärryksen pohjalta tulkintoja ja valintoja hyvinvointitalouden ohjausmallien rakentamiseksi Suomessa.

Hankkeessa hyödynnettiin toteuttajaorganisaatioiden vahvaa osaamista niin sosiaalipolitiikan, sosiaaliturvan, indikaattorityön, hyvinvointitalouden kuin hallinnon kehittämisen ja saralla. 

Hankkeen tavoitteina oli:

1. Tuottaa uutta tietoa siitä, millaisia hyvinvointitalouden ohjausmalleja eri maissa on käytössä, millaisen prosessin kautta ne on otettu käyttöön ja mitkä ovat kokemukset niiden käytöstä. Keskeistä on luoda ymmärrystä siitä, miten hyvinvointilähtöistä ja kestävää kehitystä tavoittelevaa politiikkaa voidaan eri päätöksenteon ja toimeenpanon tasoilla ohjata.
2. Tuottaa uutta tietoa siitä, minkälaisilla indikaattoreilla voidaan mitata hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävän toiminnan vaikuttavuutta ja miten tämä tieto voisi palvella suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän uudistumista. Käytännössä tutkimuksessa pyritään luomaan näkemys siitä, mitä aiemmin kehitettyjä ja käytettyjä hyvinvointiindikaattoreita sekä mahdollisesti uusia voidaan hyödyntää hyvinvointitaloudellisen sosiaalipolitiikan toimeenpanossa ja arvioinnissa.
3. Muodostaa 1-3 vaihtoehtoista ehdotusta suomalaisesta sosiaaliturvan uudistamistyön tarpeet huomioivista hyvinvointitaloudellisista politiikan ohjausmallista. Ehdotukset sisältävät sekä ehdotuksen hyvinvointitalouden mittareista että näiden käyttöön ja tiedon hyödyntämiseen liittyvästä ohjausmallista.

Tässä tutkimuksessa hyvinvointitalouden ohjausmallilla viitataan kokonaisuuteen, joka sisältää hyvinvointilähtöisesti kehitetyn sosiaaliturvajärjestelmän seuranta- ja ohjausmekanismit sekä seurantaan valikoidut indikaattorit. Indikaattorit muodostavat työkalun, jonka avulla voidaan kerätä tietoa ja arvioida hyvinvointitalouden toteutumista ja informoida päätöksentekoa. Seurantamekanismit kuvaavat näitä tiedon kokoamisen ja hyödyntämisen tapoja sekä toimijoita. Lisäksi ohjausmalliin sisältyvät ohjausmekanismit, jotka kuvaavat tiedon hyödyntämisen rakenteita ja vuorovaikutusta. Ohjausmalli on toiminnallinen ja käytännöllinen prosessi, jolla hyvinvointilähtöistä politiikkaa toteutetaan.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia : Hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen ja hallinnan näkökulmia sosiaaliturvan kehittämisessä sekä yhteiskuntapolitiikassa (21.6.2022)
• Policy Brief: Polkuja hyvinvointitalouteen (21.6.2022)
• Tiedote: Selvitys: Suomella on nyt otollinen hetki hyvinvointitaloudellisen ohjauksen kehittämiseen (21.6.2022)

Ota yhteyttä:

vanhempi konsultti Satu Korhonen, Demos Helsinki Oy, p. 044 500 8228, etunimi.sukunimi(at)demoshelsinki.fi