Hyppää sisältöön

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Ympäristövaikutuksia voidaan pienentää kehittämällä julkisten hankintojen ohjausta

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaYmpäristöministeriö
21.1.2021 9.08
Tiedote 029/2021

Julkinen sektori voi tukea vähähiilisiä ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja käyttämällä ostovoimaansa ympäristövaikutuksiltaan pienempien tavaroiden, palveluiden ja urakoiden hankkimiseen. Toistaiseksi ympäristönäkökohtia huomioidaan kuitenkin vaihtelevasti ja asetettujen kriteerien käytön ja ympäristötavoitteiden toteutumisen seuranta on puutteellista.

21. tammikuuta julkaistun selvityksen mukaan hankintojen ympäristövaikutuksiin sekä julkisen sektorin taloudelliseen kestävyyteen pidemmällä aikavälillä voidaan parhaiten vaikuttaa kehittämällä merkittävimmille julkisten hankintojen tuoteryhmille räätälöityjä ohjauskeinojen yhdistelmiä.

Hankintalaki ja muut hankintoihin vaikuttavat lait ovat tärkeitä, mutta yksittäisinä riittämättömiä keinoja ohjata julkisia hankintoja. Julkisten hankintojen ohjaamisessa tulisi keskittyä viiteen teemaan:

  1. ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien tuoteryhmien listan laatiminen ja ylläpito,
  2. näille tuoteryhmille räätälöityjen ohjauskeinoyhdistelmien kehittäminen,
  3. kestävien hankintojen tekemistä tukevien rakenteiden luominen,
  4. tiedolla tukemisen ja mittaamisen kehittäminen ja resursointi, ja
  5. kestävien hankintojen hankintastrategiat hankintayksiköille.

Konkreettisena vaatimuksena hankintayksiköille tutkimus suosittaa selvitysvelvollisuutta ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien tuoteryhmien osalta hankinnan valmisteluvaiheessa ja raportointivelvollisuutta, mikäli ympäristötekijöitä ei huomioida tällaisessa hankinnassa.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke ”HILMI” tuotti tietoa hiili- ja ympäristöjalanjäljestä julkisissa hankinnoissa lainsäädännön ja mittaaminen näkökulmasta. Hanke selvitti, miten lainsäädäntöä ja julkisten hankintojen toimintamalleja tulisi kehittää, ja miten hankinnoille asetettujen tavoitteiden ja kriteerien toteutumista tulisi seurata ja mitata, jotta hiili- ja ympäristöjalanjälki voitaisiin ottaa kustannustehokkaasti huomioon julkisissa hankinnoissa. Selvityksessä kävi ilmi, että hankintojen ympäristövaikutuksista on yhä niukasti tietoa – myös kansainvälisesti.

Tuoteryhmien ympäristövaikutuspotentiaalin tunnistaminen on tärkeää

Hankkeessa laadittiin julkisten hankintojen tuoteryhmien luokittelu niiden ’ympäristövaikutuspotentiaalin’ perusteella. Näin pystyttiin erottamaan tuoteryhmät, joissa ympäristövaikutukset ovat suuria ja joille jo löytyy ympäristökriteerejä (esimerkiksi talonrakennus ja elintarvikkeet) tai joille ympäristökriteerejä pitäisi ensisijaisesti kehittää (esimerkiksi lääkkeet ja hoitotarvikkeet). Lisäksi tunnistettiin tuoteryhmiä, jotka eivät ole yhtä tärkeitä ympäristövaikutusten kannalta, mutta joille kannattaa käyttää ympäristökriteerejä silloin kun se on mahdollista (esimerkiksi toimistotarvikkeet).

Ohjauskeinovalikoimaa tulee kehittää laaja-alaisesti ja mittaamista parantaa

Selvityksen mukaan ympäristönäkökulmien huomioimiseksi julkisissa hankinnoissa on kehitettävä paitsi hankintalakia, myös muita ohjauskeinoja, kuten tuotekohtaisia vaatimuksia eri sektoreilla sekä ympäristömerkkien ja ilmastoraportoinnin käyttöä.

"Ohjauskeinoja on kehitettävä yhdistelminä, jotka kohdennetaan kuhunkin ympäristövaikutuksiltaan merkittävään tuoteryhmään", kertoo erikoistutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskuksesta.

"Lisäksi tulee huomioida, miten ohjauskeinot vaikuttavat toinen toisiinsa. Lukuisten ristikkäisvaikutusten vuoksi on tärkeää panostaa hankintojen kestävyyden tukemiseen pysyvämmillä, hyvin resursoiduilla hallinto- ja organisaatiorakenteilla", jatkaa hankkeen johtaja, professori Harri Kalimo Itä-Suomen yliopistosta.

Kestävien hankintojen toteuttamisen tulee lähteä hankintayksiköiden hankintastrategioista, joita laadittaessa tulee soveltaa kansallisen hankintastrategian, Hankinta-Suomen, teemakohtaisia tavoitteita. Hankintastrategiassa tulee olla suunnitelma tavoitteiden seurannalle ja mittaamiselle. Hankintojen kokonaisuutta mittaamalla ja sitä paremmin ohjaamalla voidaan pienentää hankintojen ympäristövaikutuksia huomattavasti.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

professori Harri Kalimo, Itä-Suomen yliopisto & Institute for European Studies (VUB), p. +32 498 97 47 07, harri.kalimo(at)uef.fi
erikoistutkija Katriina Alhola, SYKE, p. 0295 251 065, katriina.alhola(at)syke.fi
professori Veli Matti Virolainen, LUT-yliopisto, p. 040 541 1862, veli.matti.virolainen(at)lut.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.