Hyppää sisältöön

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Digilaitteista on sekä haittaa että hyötyä perhesuhteille – yhdessä vietetty aika on parasta

Sosiaali- ja terveysministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 22.9.2020 12.25
Tiedote 596/2020
Kuva: Riitta Supperi

Tietynlainen digilaitteiden käyttö voi olla perheille hyväksi. Merkittävä vaikutus on sillä, millaisissa tilanteissa laitteet ovat käytössä perheiden arjessa ja syrjäyttääkö laitteiden käyttö yhdessäoloa ja vuorovaikutusta. Digitaalinen hyvinvointi perheissä -hankkeessa selvitettiin, miten digilaitteet vaikuttavat perheiden hyvinvointiin ja miten yhteiskunta voisi tukea kansalaisten terveellistä mediankäyttöä.

Esimerkiksi laitteiden yhteiskäyttö, kuten pelin pelaaminen porukalla tai digimaailmaan sijoittuva jaettu harrastus, voi lähentää perheenjäseniä. Toinen perhesuhteita hyödyttävä digilaitteiden käyttötapa on niiden käyttäminen yhteydenpitoon. Etenkin reaaliaikaiset teknologiat, kuten puhelut, pikaviestit ja videopuhelut, vaikuttavat läheissuhteisiin myönteisesti.

Henkilökohtainen digilaitteiden käyttö vaikuttaa sen sijaan pääosin kielteisesti lähisuhteisiin. Näin on etenkin silloin, jos laite heikentää tai vähentää yhdessäoloa ja vuorovaikutusta. Henkilökohtaisen käytön suhdetta rapauttava vaikutus on parisuhteissa vahvempi kuin muiden perheenjäsenten kesken. Monet sovellukset suunnitellaan tarkoituksella koukuttaviksi, jolloin aika kuluu niiden parissa huomaamatta ja kännykkään saattaa tarttua ajattelematta. Harkittu ja kunkin henkilökohtaisia arvoja palveleva mediankäyttö onkin avain parempaan digihyvinvointiin.

Digitaalinen hyvinvointi tarkoittaa hyvinvointia arjessa, johon digitalisaatio on tuonut hyötyjen lisäksi myös uusia haasteita. Sen ytimessä on tiedostavaan digiarkeen kuuluva hyvin käytetyn ajan käsite.

”Laitteiden parissa vietetty aika on aina pois jostakin muusta, kuten kasvokkaisesta ajanvietosta läheisten kanssa, liikunnalta, unelta tai vaikka vain joutenololta. Digilaitteiden käyttö ei kuitenkaan ole automaattisesti ’huonosti’ käytettyä aikaa. Jos oppii tunnistamaan omaa vointiaan parantavat sisällöt ja käyttötavat, ruutuajasta voi tulla osa hyvin käytettyä aikaa”, selventää hankkeen tutkija Kristiina Tammisalo Väestöliitosta.

Tiedot ovat peräisin Väestöliiton tutkimuskatsauksesta, joka kokosi kaikki englanniksi ilmestyneet, vertaisarvioidut tutkimukset digitaalisten medioiden vaikutuksista perheisiin ja parisuhteisiin kymmenen vuoden ajalta. Väestöliiton, Demos Helsingin ja Mediakasvatusseuran Digitaalinen hyvinvointi perheissä -yhteishankkeessa tehtiin tutkimustyön pohjalta myös digitaalisen hyvinvoinnin tiekartta sekä yksilöille ja kasvattajille suunnattuja materiaaleja.  

Hankkeen loppuraportti, joka esittelee tutkimustuloksia ja koko hankkeen sisältöä, julkaistiin 22. syyskuuta. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

tutkija Kristiina Tammisalo, Väestöliitto, p. 050 524 1536, kristiina.tammisalo(at)vaestoliitto.fi
tutkimusprofessori Anna Rotkirch, Väestöliitto, p. 040 776 3086, anna.rotkirch(at)vaestoliitto.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.