Selvitys: Kiertotaloudella on potentiaalia kansallisen kriisinsietokyvyn vahvistajana
Mitä vähemmän luonnonvaroja, laitteita ja energiaa tarvitsemme yhteiskunnan toimintojen tuottamiseksi ja varmistamiseksi, sitä valmiimpia olemme kohtaamaan erilaisia kriisejä. Toukokuun 29. päivänä julkaistussa raportissa on ensimmäistä kertaa analysoitu Suomen kontekstissa kiertotaloussiirtymän dynamiikkaa ja vaikutuksia kokonaisturvallisuudelle. Kiertotalous on positiivinen mahdollisuus kokonaisturvallisuuden näkökulmasta mutta siirtymässä onnistuminen edellyttää aktiivista sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
Teknologioiden kiertotalous osana Suomen kokonaisturvallisuuden kehittämistä ja hallintaa - hankkeessa tavoitteena oli analysoida teknologioiden kiertotalouden mahdollisuuksia osana Suomen kokonaisturvallisuuden tukemista. Selvityksessä keskityttiin kiertotalouden mahdollisuuksiin huoltovarmuuden ja kansallisen kriisinkestävyyden lisääjänä sekä kiertotalouden toimintaperiaatteiden toteuttamisen ongelmiin ja haasteisiin.
Suomen varautuminen perustuu koko yhteiskuntaa osallistavaan kokonaisturvallisuuden malliin. Valtion hallinnonalat ylittävä ja yksityis- ja kansalaissektoria osallistava yhteistyö on kiinteä osa suomalaista turvallisuusajattelua ja -toimintaa. Kiertotalouden ytimessä on tuotteiden ja materiaalien säilyttäminen käytössä sellaisenaan mahdollisimman pitkään luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. Kiertotaloussiirtymässä arvontuoton suhde esimerkiksi luonnonvaroihin, laitteiden korjattavuuteen, jatkuvaan päivittämiseen ja jatkojalostukseen muuttuu elinkaarisuunnittelua- ja hallintaa korostavaan suuntaan. Kiertotalouden mukaiset toimintatavat muokkaavat olemassa olevien markkinoiden toiminnan ehtoja ja kannusteita.
Selvityksen pohjalta voidaan sanoa, että kiertotalous tuo mukanaan useita kokonaisturvallisuudelle positiivisia rakenteellisia muutoksia, mutta siirtymässä onnistuminen edellyttää teknologioiden kiertotalouden aktiivista edistämistä yli hallinnon ja sektorirajojen sekä uudenlaista yhteistyötä. Kiertotalouden toimintamallit voivat kasvattaa kriisinkestävyyttä, mutta teknologioiden osalta tämä edellyttää sekä kansallisia että kansainvälisiä muutoksia vakiintuneisiin toimintamalleihin ja markkinoihin. Samalla näiden välinen yhteys on niin kiertotalousasiantuntijoiden kuin turvallisuusasiantuntijoidenkin piirissä vielä heikosti tunnistettua. Molemminpuolinen ymmärrys ja yhteistyö ovat edellytys tehokkaan ja kokonaisturvallisuutta parantavan kiertotaloussiirtymän varmistamiselle.
Teknologioiden kiertotalous resilientin kokonaisturvallisuuden tukena
Kiertotaloussiirtymä uudistaa taloutta. Siten se vaikuttaa myös kansalliseen turvallisuuteen sekä kokonaisturvallisuuden ylläpitoon ja kehitykseen. Kiertotaloudella on potentiaalia kasvattaa kansallista kriisinkestävyyttä, mutta tämä edellyttää kiertotalousajattelun ja -osaamisen kytkemistä systemaattisesti kokonaisturvallisuuden ja varautumisen ylläpitoon ja suunnitteluun. Tukeakseen kokonaisturvallisuuden ylläpitämistä ja kehittämistä tehokkaasti, tulee kiertotalouden markkinoiden syntymistä edistää erityisesti teknologioille.
Haasteita kiertotalouden kehitykselle ovat teknologiakehityksen nopeus sekä nykyiset globaalit toimitus- ja arvoketjut, jotka eivät tällä hetkellä kannusta toimijoita valmistamaan, ylläpitämään tai kierrättämään laitteita kiertotalouden ja kokonaisturvallisuuden periaatteiden mukaisesti. Tuotekierron pidentyminen vaatii myös tuotetietojen kierron pidentymistä ja kierron entistä tarkempaa koordinoimista. Tämä tarkoittaa kansainvälisten tuotantoketjujen informaatiotiheyden ja verkkoriippuvuuden lisääntymistä.
Kokonaisturvallisuuden kannalta onkin tärkeää selvittää, onko teknologisten laitteiden kiertotaloudelle tunnistettavissa selkeä kaupallinen intressi, joka toteutuu markkinaehtoisesti ilman valtion kannusteita. Tällöin julkisen hallinnon rooli on taata reilu kilpailu. Mikäli kaupallisia kannusteita ei ole, mutta kiertotalouden toimintamallia halutaan kehittää, vaaditaan hallinnolta konkreettisia panostuksia. Lisäksi teknologioiden kiertotalouden edistäminen edellyttää sääntelyn kehittämistä, laatustandardeista huolehtimista ja tiedonjakamista niiden toimijoiden kesken, joiden toivotaan osallistuvan kehittämiseen.
Hankkeen toteuttivat yhdessä Ramboll Finland Oy, Demos Helsinki ja Ulkopoliittinen instituutti.
Lisätietoja: konsortion johtaja, Director Circular Concepts Ying Zhu, Ramboll Finland Oy, p. 0405506282, [email protected], sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Kati Vuorenvirta, puolustusministeriö, p. 0295 140 361 [email protected]
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
