Hyppää sisältöön

COVID-19-tutkimuskatsaus kokoaa uusinta tutkimustietoa koronaviruksesta ja sen vaikutuksista

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Julkaisuajankohta 14.4.2021 12.18 | Julkaistu suomeksi 24.5.2021 klo 13.42
Uutinen

Katsauksessa ryhmä eri alojen johtavia suomalaisia tutkijoita koostaa ja kommentoi viimeisimpiä koronaan liittyviä tutkimustuloksia kotimaasta ja maailmalta. Voit tilata ajankohtaisen tiedon viruksesta, kriisistä ja sen vaikutuksista sähköpostiisi.

Kolmen viikon välein ilmestyvä katsaus on tarkoitettu ennen kaikkea valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Se lähetetään muun muassa hallitukselle, kansliapäälliköille ja erityisavustajille – sekä kaikille halukkaille tilaajille. ​

Tilaajia on tähän mennessä kertynyt jo noin 1700. Suurin ryhmä ovat ministeriöiden virkamiehet, mutta mukana on paljon myös kuntien, sairaanhoitopiirien ja eri virastojen henkilöstöä. Tilaajina on myös kansanedustajia sekä yritysten, korkeakoulujen, järjestöjen ja median edustajia. 

"Tilaajissa on mukana paljon koronatilanteen hoitamisen kannalta keskeisiä avainhenkilöitä. Tämä kertoo siitä, että laadukkaalle ja kattavalle katsaukselle ajankohtaiseen tutkimukseen on selkeästi tarvetta", työtä koordinoiva tiedeasiantuntija Antti Pelkonen valtioneuvoston kanslian strategiaosastolta toteaa.

Katsauksesta tukea tilannekuvan syventämiseen ja kriisin vaikutusten ymmärtämiseen

"Katsaus nostaa esiin Suomen kannalta relevantteja tutkimuksia eri tieteenaloilta. Niiden kautta voi saada näkökulmia siihen, mistä Suomessa nyt tai vähän ajan päästä keskustellaan. Viime aikoina katsauksessa on nostettu esiin esimerkiksi rokotteisiin liittyviä tutkimuksia – ei pelkästään lääketieteen alalta vaan myös rokotteisiin liittyvää käyttäytymistä sekä rokotuskampanjoita, -halukkuutta ja -todistuksia koskevia tutkimuksia ja ennakointitietoa", Pelkonen kertoo.

Juuri katsauksen monialaisuus ja tietojen ajankohtaisuus saakin kiitosta tilaajilta. Pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola kertoo saavansa tutkimuskatsauksesta helposti tuntuman uusimpaan tutkimustietoon koronaviruksesta sekä sen yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista.

"Katsaukset ovat hyvä tuki sekä tilannekuvan syventämiseen että epidemian yhteiskunnallisten vaikutusten ymmärtämiseen. Tiivistelmistä saa nopeasti käsityksen, mistä kussakin tutkimuksessa on kyse. Erityisen hyödyllisiä ovat tutkijoiden lyhyet kommentit, jotka auttavat maallikkoa asettamaan tulokset kontekstiin myös vähemmän tutuilla tieteenaloilla", Rahkola toteaa. ​

Myös neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara sosiaali- ja terveysministeriöstä on voinut hyödyntää tutkimuskatsauksen tietoja työssään.

"Työskentelen tasa-arvokysymysten parissa, ja työni vuoksi on tärkeää seurata koronapandemian vaikutuksia erityisesti eriarvoistumiseen ja sukupuolten tasa-arvoon. Katsauksissa nämä teemat ovat olleet hyvin esillä. Katsausten pohjalta on mahdollista hahmottaa myös kokonaiskuvaa korona-tutkimuksesta eri näkökulmista", Raevaara kertoo.

Mon​​​ialaista tutkimustietoa eri alojen johtavien tutkijoiden koostamana

Jokainen tutkimuskatsaus nostaa esiin uusia tutkimuksia ja tutkimustuloksia yhdeltätoista osa-alueelta – lääketieteestä talouteen, teknologiaan ja koulutukseen. Työryhmässä on mukana johtavia suomalaisia tutkijoita, jotka seuraavat oman alansa tutkimusta ja nostavat katsaukseen viisi mielestään tärkeää tutkimusta. Tutkimustulosten tiivistelmän lisäksi he voivat kommenteissaan reflektoida tutkimusta ja esimerkiksi sen suhdetta Suomen tilanteeseen.

Tutkijat pitävät työhön osallistumista sekä mielenkiintoisena että haastavana. Tutkimustiedon seulominen vaatii aikaa ja tiedon nopeaa jäsentelyä, mutta tutkitun tiedon tarjoaminen päätöksentekijöiden käyttöön koetaan kunnia-asiaksi.

"Mielestäni on oleellista, että viruksia tutkivana tiedemiehenä olen voinut edesauttaa tutkitun COVID-19-tiedon saatavuutta etenkin suomen kielellä ja yleistajuisesti tilanteessa, jossa meillä kaikilla on tarve luotettavaan ja epävarmuutta sietävään perusteltuun tutkimustietoon monimutkaisesta pandemiatilanteesta", Tukholman Karoliinisen instituutin tutkijana työskentelevä Ville Pimenoff toteaa. 

"Oma COVID-19-tutkimukseni niin Ruotsissa kuin Suomessa on hyötynyt monin tavoin siitä, että on systemaattisesti laajalla tieteen kentällä seurannut COVID-19-tutkimusta myös oman tutkimusalan ulkopuolelta", hän jatkaa.

Myös Aalto-yliopistossa riski- ja päätösanalyysin tutkijana ja opettajana toimiva professori Ahti Salo kertoo raportointitehtävän myötä seuranneensa aiheeseen liittyvää tutkimusta laajemmin kuin muuten ja löytäneensä siten uusia näkökulmia ja aineistoja muun muassa tulevaisuuden osaajien kouluttamiseen. ​

"Olen puhunut tutkimuskatsauksista päätös- ja riskianalyysin parissa työskentelevien kansainvälisten kollegoitteni kanssa. He ovat pitäneet sitä kiinnostavana toimintamallina, jolle saattaisi olla käyttöä kansainvälisissäkin yhteyksissä", Salo toteaa. 

Tilaa katsaus suora​​​an sähköpostiisi

Voit tutustua tähän mennessä julkaistuihin tutkimuskatsauksiin verkkosivuillamme tai tilata tulevat katsaukset kätevästi sähköpostiisi.

Lisätietoja ja ilmestyneet tutkimuskatsaukset
Ilmoittaudu mukaan katsausten jakelulistalle Webropol-lomakkeella

Teksti: Kaisa-Riitta Enakimio, valtioneuvoston kanslia