Hyvinvointialueiden ja kuntien välinen suhde, johtaminen ja ohjaus (HALKO)
Toteuttajat
Tampereen yliopisto
Rahoitussumma
300 000 €
Hankkeen perustiedot
Kesto: 3/2023–9/2025
1. tammikuuta 2023 perustettiin hyvinvointialueet, joille siirrettiin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. Uudistuksen myötä Suomessa on kaksi itsehallinnollista tasoa, hyvinvointialueet ja kunnat, jotka toimivat samoja asukkaita varten, mutta joiden itsehallinnollisessa asemassa on eroja, ja joilla on erilainen toimintalogiikka. Kysymyksessä on perustavanlaatuinen muutos, joka vaikuttaa koko julkiseen hallintoon; kuntien, valtion ja alueiden välisiin suhteisiin, toimintaan ja rooleihin.
Toimiva yhteistyö ja työnjako hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion välillä on julkisen vallan käytön, hyvän hallinnon, demokratian, osallisuuden ja kestävyyden keskeinen edellytys. Tämän vuoksi lainsäädäntöön on sisällytetty lukuisia hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyövelvoitteita. Yhteistyön muodot on jätetty kuitenkin enimmäkseen alueiden itsensä päätettäväksi. Hyvinvointialueiden ja kuntien tehtävät on määritelty pääosin erillisiksi ja toisensa poissulkeviksi, mutta niillä on myös yhteisiä tehtäviä sekä asukas- ja asiakaskohtaisesti toteutettaviin palveluihin liittyviä yhteistyötarpeita. Kuntien ja hyvinvointialueiden on aktiivisesti panostettava keskinäiseen yhteistyöhön. Valtiolta uudistus edellyttää ohjauksen ja vuorovaikutuksen kehittämistä, koska se ohjaa sekä hyvinvointialueita että kuntia normi-, informaatio- ja sopimusohjauksella.
Se millaiseksi suhde eri tasojen välillä muotoutuu, tulee näkyväksi hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä. Suhde voi eri alueilla muotoutua toimivaksi yhteistyöksi, mutta myös ristiriitoja sisältäväksi, kilpailusuhteeksi tai edunvalvonnan leimaamaksi keskinäiseksi kyräilyksi. Siksi tarvitaan kattavaa pitkäkestoisemmalla tutkimushankkeella saatavaa seurantatietoa suhteiden muotoutumisesta sekä tämän tiedon jalostamista johtopäätöksiksi ja politiikkasuosituksiksi julkisen hallinnon toiminnan, johtamisen, yhteistyön ja ohjauksen kehittämiseksi.
Hankkeessa tutkitaan, minkälainen julkisen hallinnon, johtamisen ja ohjauksen kokonaisuus hyvinvointialueuudistuksessa syntyy ja tunnistetaan uudistuksen toteuttamista tukevia ja haittaavia tekijöitä ja siihen liittyviä jännitteitä. Hankkeen tuloksena saadaan kokonaiskuva uudistuksen etenemisestä, sekä politiikkasuosituksia ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joilla julkisen hallinnon kokonaisuuden toimivuutta voidaan kehittää edelleen.
Hankkeen julkaisut:
- Raportti: Havaintoja hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä ja suhteesta kuntiin : HALKO-hankkeen väliraportti (7.8.2024)
- Tiedote: Tutkimus: Jännitteet hyvinvointialueiden ja kuntien välisessä suhteessa vaikeuttavat yhteistyötä (7.8.2024)
- Policy Brief: Hyvinvointialueiden aluevaltuustojen rooli aluevaltuutettujen näkökulmasta (22.5.2024)
- Uutinen: Katsaus: Aluevaltuutetut pettyneitä aluevaltuuston rooliin – Kansallinen kysely avaa aluevaltuutettujen näkökulmaa hyvinvointialueiden toimintaan (22.5.2024)
- Policy Brief: Hyvinvointialueiden ja kuntien välinen suhde aluevaltuutettujen näkökulmasta (21.2.2024)
- Uutinen: Katsaus: Hyvinvointialueiden ja kuntien välisessä suhteessa jännitteitä (21.2.2024)
Ota yhteyttä:
Yliopistonlehtori Anni Jäntti, Tampereen yliopisto, p. 050 437 7188 ja professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto, p. 040 190 4020, [email protected]
Yhteyshenkilö ministeriössä
Tutustu myös:
- Yhtä uudistusta tavoiteltiin vaan paljon enemmän saatiin - Näkökulmia hyvinvointialueiden ensimmäiseen vuoteen
- Katsaus: Hyvinvointialueiden ja kuntien välisessä suhteessa jännitteitä
- Katsaus: Aluevaltuutetut pettyneitä aluevaltuuston rooliin – Kansallinen kysely avaa aluevaltuutettujen näkökulmaa hyvinvointialueiden toimintaan
- Dialogissa tutkimustulokset saavat uusia ulottuvuuksia ja tulkintoja
- Blogi: Monen tason poliitikot hyvinvointialueilla ja kunnissa