Katsaus: Aluevaltuutetut pettyneitä aluevaltuuston rooliin – Kansallinen kysely avaa aluevaltuutettujen näkökulmaa hyvinvointialueiden toimintaan

Valtakunnallinen kysely aluevaltuutetuille paljastaa pettymyksen aluevaltuuston rooliin. Kyselyn tulosten perusteella aluevaltuuston vallankäytön mahdollisuudet koetaan kapeiksi ja aluevaltuuston nykyinen rooli aiheuttaa pettymystä aluevaltuutetuissa. Aluehallitukselle ja viranhaltijoille keskittyvä valta nähdään valtuuston roolia kaventavana. Lisäksi hyvinvointialueelle valitulla hallinto- ja organisaatiomallilla on keskeinen vaikutus aluevaltuuston rooliin.

Kyselyn vastaajista vain 18 % pitää aluevaltuuston jäsenten vallankäytön mahdollisuuksia vahvoina ja 60 % heikkoina. Esimerkiksi hyvinvointialueen viranhaltijoiden ja aluehallituksen jäsenten sekä ohjaavien ministeriöiden vallankäytön mahdollisuudet nähdään huomattavasti vahvempina. Aluehallituksen vallankäytön mahdollisuuksia vahvoina pitää 86 % vastaajista, heikkoina pitää viisi prosenttia vastaajista. Hyvinvointialueen viranhaltijajohdon vallankäytön mahdollisuuksia pitää heikkoina vain yksi prosentti vastaajista, vahvoina 93 %. Ohjaavien ministeriöiden vallankäytön mahdollisuuksia heikkoina pitää kolme prosenttia ja vahvoina 94 % vastaajista.  

HALKO-hankkeessa tehdyn tutkimuskatsauksen myötä keskusteluun on nostettava kaksi näkökulmaa:

1. Hyvinvointialueuudistus ei merkinnyt ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestämisvastuun siirtymistä uusille organisaatioille, vaan samanaikaisesti luotiin täysin uusi itsehallinnollinen hallinnontaso, jossa hyvinvointialuelain mukaan (611/2021) ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu aluevaltuusto. Kokemus aluevaltuuston päätösvallasta ja vallankäytön mahdollisuuksista eroaa odotuksista. Aluevaltuuston vaikutusvaltaa kaventaa vallan keskittyminen aluehallitukselle ja viranhaltijajohdolle sekä ministeriöiden ohjausvalta. Aluevaltuuston muodostuva rooli määrittää myös hyvinvointialueen itsehallinnollista ja poliittista toimijuutta.
2. Aluevaltuuston ja aluehallituksen välinen suhde aiheuttaa jännitteitä monin paikoin. Hyvinvointialueilla on harjoitettava tasapainoilua aluevaltuuston itselleen haluamansa päätösvallan sekä aluehallitukselle ja viranhaltijoille liiallisesti keskittyvän vallan välillä. Vähäiseksi koettu päätösvalta on ristiriidassa alueellisen itsehallinnon, demokratian ja poliittisen yhteisön rakentumisen ideoiden kanssa. Aluevaltuustoon liittyvä roolipettymys on otettava tosissaan ja luottamuksen rakentamiseen eri toimielinten ja toimijaryhmien välillä on suhtauduttava vakavasti.

Hyvinvointialueiden ja kuntien välinen suhde, johtaminen ja ohjaus (HALKO) -tutkimushankkeeseen kytkeytyvä kysely toteutettiin verkossa 30.10.2023–15.1.2024, jolloin hyvinvointialueilla laadittiin mm. palveluverkkosuunnitelmia. Ajankohta on oletettavasti tuonut esiin sellaisia jännitteitä, jotka olisivat jääneet piiloon tasaisemmassa vaiheessa. Kyselyn vastausprosentti oli 25,5 % (N=352). Vastaajista 31,3 % ilmoitti kuuluvansa aluehallitukseen ja 69,8 % ilmoitti toimivansa aluevaltuuston ohella kunnanvaltuutetun tehtävässä. Ammatillisen taustansa ilmoittaneista yhteensä 38 % ilmoitti jonkin terveydenhuollon ammattinimikkeen tai kuvasi työskentelevänsä terveydenhuollon opetustehtävissä.