Hankkeen perustiedot
Kesto: 6/2020–5/2021
Maaperän kaivannaiset ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, kansalaisten yhteisomistuksessa oleva ehtyvä resurssi. Suomessa kaivannaisia saa hyödyntää ilman erillistä korvausta yhteiskunnalle. Ts. kaivosveroa tai maksua ei peritä valtiolle eikä kunnalle. Nykyistä kaivoslakia (621/2011) valmisteltaessa pohdittiin yhteiskunnalle tuloutettavaa korvausta malmivarantojen hyödyntämisestä, mutta kaivosveroa ei kuitenkaan kirjattu lopulliseen lakiin. Useissa muissa maissa sensijaan kaivostoimintaan kohdistuu erityisiä veroja tai maksuja.
Julkinen valta on toisaalta usein joutunut maksajan rooliin kaivostoiminnan ympäristöriskien toteutuessa. Osittain näistä syistä vuonna 2019 Kaivoslaki Nyt! -kansalaisaloite keräsi yli 58 000 allekirjoitusta ja kasvatti paineita kaivoslain pikaiselle uudistamiselle. Kansalaisaloitteessa vaadittiin, että kaivosyritykset joutuisivat maksamaan paitsi louhintamäärään perustuvia maksuja myös kaivosmineraalien arvoon perustuvia veroja. Nämä maksut tilitettäisiin ympäristöhaittojen korjaamiseen tarkoitettuun rahastoon, jonka varoja voisi käyttää myös haittojen ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen.
Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa onkin kirjaus tavoitteesta selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön erillinen kaivosvero, jotta yhteiskunnalle saadaan kohtuullinen korvaus, ja parantaa kaivosten ympäristönsuojelua. Hallitus on samalla selvittämässä myös ympäristövahinkojen korvaamisen järjestämistä tilanteissa, joissa vahingon aiheuttaja ja siten vastuuvelvollinen on maksukyvytön.
Kaivostoiminnan verotuksen tarpeellisuudesta, toteuttamisvaihtoehdoista tai vaikutuksista ei ole julkaistu perusteellista kartoitusta Suomessa. Yksittäisistä puheenvuoroista mikään ei tarkastele em. kysymyksiä samanaikaisesti taloudellisten vaikutuslaskelmien, veroteorian, vero-oikeudellisen analyysin sekä ympäristöoikeuden ja -vaikutusten näkökulmasta. Mainitut piirteet täyttävälle selvitykselle oli siis vahva tilaus.
Tavoitteena oli tutkia erillisen kaivosveron kohdentamis- ja toteuttamisvaihtoehtoja ja määritellä näistä verotuksellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka samalla parhaiten täyttää hallitusohjelmakirjauksen tavoitetta. Hanke toteutettiin siten, että sen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa kaivoksiin kohdistuvien verojen käyttöönottoa sekä valmisteltaessa mahdollisia veromuutoksia.
Tutustu hankkeen loppuraporttiin, tuloksista kertovaan tiedotteeseen sekä Policy Brief-katsaukseen (28.5.2021).
Ota yhteyttä:
johtava tutkija Seppo Kari, VATT, p. 040 304 5531, etunimi.sukunimi(at)vatt.fi
