Hyppää sisältöön

Kaivosveron vaihtoehdot ja vaikutukset (TAXMINE)

Käynnissä

Toteuttajat

VATT, Suomen ympäristökeskus, KPMG Oy

Rahoitussumma

200 000 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2020–4/2021

Maaperän kaivannaiset ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, kansalaisten yhteisomistuksessa oleva ehtyvä resurssi. Suomessa kaivannaisia saa hyödyntää ilman erillistä korvausta yhteiskunnalle. Ts. kaivosveroa tai maksua ei peritä valtiolle eikä kunnalle. Nykyistä kaivoslakia (621/2011) valmisteltaessa pohdittiin yhteiskunnalle tuloutettavaa korvausta malmivarantojen hyödyntämisestä, mutta kaivosveroa ei kuitenkaan kirjattu lopulliseen lakiin. Useissa muissa maissa sensijaan kaivostoimintaan kohdistuu erityisiä veroja tai maksuja.

Julkinen valta on toisaalta usein joutunut maksajan rooliin kaivostoiminnan ympäristöriskien toteutuessa. Osittain näistä syistä vuonna 2019 Kaivoslaki Nyt! -kansalaisaloite keräsi yli 58 000 allekirjoitusta ja kasvatti paineita kaivoslain pikaiselle uudistamiselle. Kansalaisaloitteessa vaadittiin, että kaivosyritykset joutuisivat maksamaan paitsi louhintamäärään perustuvia maksuja myös kaivosmineraalien arvoon perustuvia veroja. Nämä maksut tilitettäisiin ympäristöhaittojen korjaamiseen tarkoitettuun rahastoon, jonka varoja voisi käyttää myös haittojen ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa onkin kirjaus tavoitteesta selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön erillinen kaivosvero, jotta yhteiskunnalle saadaan kohtuullinen korvaus, ja parantaa kaivosten ympäristönsuojelua. Hallitus on samalla selvittämässä myös ympäristövahinkojen korvaamisen järjestämistä tilanteissa, joissa vahingon aiheuttaja ja siten vastuuvelvollinen on maksukyvytön.

Kaivostoiminnan verotuksen tarpeellisuudesta, toteuttamisvaihtoehdoista tai vaikutuksista ei ole julkaistu perusteellista kartoitusta Suomessa. Yksittäisistä puheenvuoroista mikään ei tarkastele em. kysymyksiä samanaikaisesti taloudellisten vaikutuslaskelmien, veroteorian, vero-oikeudellisen analyysin sekä ympäristöoikeuden ja -vaikutusten näkökulmasta. Mainitut piirteet täyttävälle selvitykselle on siis vahva tilaus.

Tavoitteena on tutkia erillisen kaivosveron kohdentamis- ja toteuttamisvaihtoehtoja ja määritellä näistä verotuksellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka samalla parhaiten täyttää hallitusohjelmakirjauksen tavoitetta. Hanke toteutetaan siten, että sen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa kaivoksiin kohdistuvien verojen käyttöönottoa sekä valmisteltaessa mahdollisia veromuutoksia.

Erityisenä pyrkimyksenä on kvantitatiivisesti arvioida ja vertailla eri verovaihtoehtojen vaikutuksia julkiseen talouteen ja kaivostoimintaa harjoittavien yritysten toimintaedellytyksiin. Sekä analyyttiseen ja empiiriseen kirjallisuuteen että merkittävimpien kaivosmaiden kokemuksiin perustuen identifioidaan kaivosveron toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot ja niiden perusteet. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset otetaan huomioon ja kartoitetaan, miten kaivostoimintaan liittyvä ympäristönsuojelu on toteutetta muiden kaivosmaiden omaksumassa sääntelyssä. Vertailumaiksi on alustavasti valittu Ruotsi, Kanada, Australia, sillä niiden lainsäädäntö ja toimintakulttuuri ovat lähellä Suomea, ja siten hyödynnettävissä Suomen sääntelyä kehitettäessä.

Taloudellisia ohjauskeinoja tarkastellaan taloustieteen näkökulmasta, mutta sääntelyn vaikutuksia arvioidaan sekä vero-oikeudellisesta että ympäristöoikeudellisesta näkökulmasta. Eri maiden soveltamista ohjauskeinoista saadaan tietoa myös kaivosverotuksen mahdollisista käyttäytymisvaikutuksista, kuten vaikutuksista investointeihin, tuotantomääriin ja työllisyyteen, sekä tietoa yrityksille ja julkisella hallinnolle koituvista hallinnollisista kustannuksista. Kaivosyhtiöiden kilpailukykyä silmällä pitäen arvioidaan vaikutukset keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Kaivosyritysten lisäksi hankkeessa tarkastellaan vaikutuksia muiden, kaivostoimintaan läheisesti liittyvien elinkeinojen toimintaedellytyksiin.

Hankkeessa pyritään arvioimaan myös veron tuottovaikutuksia vaihtoehtoisille verotulojen saajille ja kokoamaan muiden maiden kokemuksia veron tulouttamisesta valtion sijasta paikallishallinnolle. Hankkeessa pyritään myös havainnollistamaan, millaisia vaikutuksia kaivostoiminnan siirtämisestä sähköveroluokasta II veroluokkaan I:een olisi verrattuna muihin tuotantokustannuksiin tai mahdolliseen kaivosveroon.

Ota yhteyttä:

johtava tutkija Seppo Kari, VATT, p. 040 304 5531, etunimi.sukunimi(at)vatt.fi

Kaivosveron vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Yleinen

Yhteyshenkilö ministeriössä