Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi – Arviointimenetelmät ja toimenpidesuositukset niiden jatkokehitykseen Suomessa

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2022–4/2023

Yksi yksilön ja väestön koettuun hyvinvointiin vaikuttava yhteiskunnan osa-alue on taide ja kulttuuri. Tutkimustieto taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on lisääntynyt parin viime vuosikymmenen aikana, jonka seurauksena kiinnostus kulttuurihyvinvointitoiminnan mahdollisuuksiin väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on kasvanut myös poliittisessa päätöksenteossa.

Näyttö kulttuurihyvinvointitoiminnan kustannushyödyistä ja -vaikuttavuudesta on kuitenkin ollut toistaiseksi rajallista, mikä on heikentänyt kulttuurihyvinvointitoiminnan painoarvoa päätöksenteossa. Taloudellisen arvioinnin näkökulmasta kulttuurihyvinvointitoimien monialaisuus ja sektorirajoja ylittävä luonne tuovat arviointiin myös omat haasteensa esimerkiksi vaikutusmekanismien tunnistamisen ja arviointiin vaikuttavien sekoittavien tekijöiden sekä myös toteutuksen edellytyksiin liittyvän käytettävyyden osalta.

Kulttuurihyvinvointitoimien monikanavaisten vaikutusten mittaamiseksi ja arvioimiseksi taloudellisen arvioinnin tueksi tarvitaan vaikuttavuusmittareita, joiden avulla voidaan mitata yksilö- ja väestötason muutoksia koetussa kokonaishyvinvoinnissa ja suhteuttaa näitä muutoksia tehtyihin kulttuurihyvinvointitoimien investointeihin kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi.

Hankkeen tavoitteena oli: 

1. kehittää kulttuurihyvinvointitoimien taloudellisessa arvioinnissa tarvittavia menetelmiä ja laskentamalleja;
2. kehittää arvioinnin kriteeristöjä;
3. tunnistaa arviointia tukevan tietotuotannon tarpeita, sekä;
4. tehdä näiden pohjalta toimenpidesuosituksia kulttuurihyvinvointitoimien taloudellisen arvioinnin kehittämiseksi Suomessa.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Kulttuurihyvinvointitoiminta - tai yleisemmin hyvinvoinnin edistäminen kulttuuritoiminnan keinoin - on ajankohtainen ja paljon kiinnostusta ja odotuksia herättävä teema sekä kulttuuripolitiikan että sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on ollut kolmen viimeisimmän hallituskauden aikana yhteistyöryhmä, jossa tähän liittyvää toimintaa on eri tavoin pyritty edistämään. Tätä yhteistyötä tullaan toteuttamaan myös jatkossa, ja mahdollisesti laajennettuna niin, että yhteistyöhön kytketään mukaan myös toimintansa käynnistäneet hyvinvointialueet. Tässä TEAS-hankkeessa tehtyä työtä seurattiin em. yhteistyöryhmässä, ja hanke kertoi työnsä tuloksista sille hankekautensa loppupuolella. Lisäksi hanke järjesti oman loppuseminaarinsa, jolla oli myös yhteydet em. yhteistyöryhmään. Jatkossa hankkeen tuloksia on mahdollista hyödyntää edellä kuvatulla tavalla laajentuvassa kulttuurihyvintoiminnan yhteistyöverkostossa. 

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi : Arviointimenetelmien jatkokehitystarpeet Suomessa (18.4.2023)
• Policy Brief: Kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuus ja taloudellinen arviointi (18.4.2023)

Ota yhteyttä:

Professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 355 2600, etunimi.sukunimi(at)uef.fi