Lomautusjärjestelmän toimivuus ja mahdolliset kehityskohteet

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2023–8/2024

Suomessa on lomautusjärjestelmä, joka on ollut suurin piirtein nykymuodossaan käytössä vuosikymmeniä. Järjestelmää perustellaan usein tavoitteella ehkäistä työsuhteiden pysyvää katkeamista tilanteissa, joissa yritysten työvoiman tarve vähenee tilapäisesti. Parhaimmillaan lomautusjärjestelmän voi olettaa vahvistavan niin työllisyyttä kuin kansantalouden kokonaistuottavuuttakin suojelemalla työsuhteita, jotka ovat arvokkaita sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta. Lisäksi lomautetut, mikäli heidät kutsutaan takaisin, saattavat sen ansiosta välttää uuden työpaikan etsintään liittyviä kustannuksia.

Lomautusjärjestelmä saattaa myös vaimentaa suhdannevaihteluita esimerkiksi vähentämällä yritysten konkursseja matalasuhdanteessa. Lomautusjärjestelmän on arvioitu olleen erityisen hyödyllinen koronapandemian aikana.

On toisaalta mahdollista, että lomautusjärjestelmä on yrityksille ainakin julkisen talouden näkökulmasta liiankin helppo tapa vähentää työvoimaa. Tämä johtuu siitä, että sekä lomautuksiin että irtisanomisiin liittyy fiskaalisia ulkoisvaikutuksia mm. työttömyysturvan kustannusten ja menetettyjen verotulojen kautta. Lomautusjärjestelmä saattaa myös alentaa kansantalouden kokonaistuottavuutta hidastamalla työntekijöiden siirtymistä yrityksiin, joissa heidän tuottavuutensa olisi korkeampi. Tällainen vaikutus laskisi kansalaisten hyvinvointia sekä suoraan tuottavuuden kautta että fiskaalisten ulkoisvaikutusten kautta.

Lomautusjärjestelmän mahdollisia hyötyjä ja haittoja on vaikea punnita pelkästään talousteoreettisten näkökohtien perusteella, sillä ne luultavasti riippuvat monista muista yritysten ja työntekijöiden valintoihin vaikuttavista asioista, kuten irtisanomisjärjestelmästä ja työttömyysturvajärjestelmästä sekä palkanmuodostusta koskevasta lainsäädännöstä ja siihen liittyvistä sopimuksista ja käytännöistä. On myös syytä huomata, että työnantajilla on mahdollisuus kutsua myös irtisanottuja työntekijöitä takaisin.

Lomautusjärjestelmän hyötyjen ja haittojen arviointi edellyttää tietoa mm. siitä, minkälaiset yritykset - tai yleisemmin työnantajat - ja minkälaisissa tilanteissa hyödyntävät sitä, ja miten järjestelmä vaikuttaa työttömyysjaksoihin ja työntekijöiden siirtymiseen yrityksestä toiseen. Esimerkiksi edellä mainittu huoli kokonaistuottavuuden laskusta on sitä relevantimpi, mitä selkeämmin lomautusjärjestelmää näyttävät hyödyntävät erityisesti sellaiset yritykset, joiden tuottavuusnäkymät ovat suhteellisen heikot.

Tämä tutkimushanke lisää ymmärrystä suomalaisen lomautusjärjestelmän toimivuudesta. Tutkimus hyödyntää aineistoina asiantuntijahaastatteluita, työnantajakyselyä, yritys- ja työntekijätason rekisteriaineistojen tilastollista ja ekonometristä analyysiä, yritysten irtisanomisiin ja lomautuksiin liittyviä valintoja kuvaavaa talousteoreettista mallia sekä työpajaa. Tulosten perusteella pyritään myös tekemään järjestelmää koskevia kehitysehdotuksia.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Lomautusjärjestelmän toimivuus ja mahdolliset kehityskohteet (15.8.2024)
• Policy Brief: Lomautusten käyttö on keskittynyttä (15.8.2024)
• Tiedote: Selvitys: Lomautukset koetaan toimivaksi joustoksi – ne kuitenkin keskittyvät voimakkaasti tietyille aloille ja yrityksiin (15.8.2024)

Ota yhteyttä:

Vanhempi ekonomisti Mats Godenhielm, Pellervon taloustutkimus PTT, p. 050 336 6270, etunimi.sukunimi(at)ptt.fi