Monenkeskinen yhteistyö strategisen kilpailun aikakaudella: Suomen ja Euroopan unionin vaikutusmahdollisuudet

Hankkeen perustiedot

Kesto: 4/2022–2/2023

Monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö on ollut toisen maailmansodan ja erityisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen kansainvälisen politiikan ja eri maiden ulkopolitiikkojen yksi kulmakivistä. Se on ollut erityisen tärkeää pienille valtioille, kuten Suomelle, mutta myös laajemmin Euroopan Unionille.

Tiivistyneen ja laajentuneen yhteistyön avulla on pyritty vastaamaan merkittäviin haasteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi talouteen, köyhyyteen, ympäristöön ja turvallisuuteen. Viime aikoina ovat korostuneet pyrkimykset vastata ilmastonmuutoksen ja koronapandemian tuomiin haasteisiin.

Menestyksistä huolimatta yhteistyö ei ole aina sujunut ongelmitta tai ylipäänsä edennyt. Viime aikoina tiettyjen merkittävien valtioiden lisääntyvä yksipuolinen toiminta sekä laajemmin strategisen kilpailun, moninapaisuuden sekä kansallismielisyyden nousu ympäri maailmaa ovat hankaloittaneet monenkeskistä yhteistyötä sen eri muodoissa.

Johtavien suurvaltojen lisääntyvä strateginen kilpailu ja oman edun tavoittelu ovat muun muassa haitanneet Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja käytännössä estäneet pyrkimykset uudistaa järjestöä. Samoin esimerkiksi Kansainvälisen rikostuomioistuimen asema on epävarma ja Maailman kauppajärjestön kyky ratkaista kiistoja on heikentynyt ratkaisevasti.

Suomen näkökulmasta kansainvälisen politiikan haasteet ovat näkyneet erityisesti eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin kyseenalaistumisena Venäjän vaateiden ja toimien (Ukrainan kriisi) johdosta. Kansainvälisen yhteistyön keskeiset viralliset muodot ja käytänteet ovat osoittautuneet monella saraa puutteellisiksi. Näiden rinnalle onkin kehittynyt epävirallisempia ja rajatumpia monenkeskisen yhteistyön muotoja, joista osa on ollut olemassa jo pidemmän aikaa (G7, G20).

Tätä taustaa vasten monenkeskiseen yhteistyöhön vaikuttavien muutostekijöiden analysoimiseen liittyvä tietotarve on ilmeinen Suomen ja Euroopan unionin kannalta. Tietotarpeessa korostuu Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän intressit monenkeskisessä yhteistyössä yleisesti ja epävirallisen ja rajoitetun osallistujakunnan foorumeilla erityisesti. Epävirallisten yhteistyömuotojen vahvuuksien ja heikkouksien arvioinnilla (esimerkiksi vaikuttavuuden, inklusiivisuuden sekä legitimiteetin kriteereillä) voidaan tukea Suomen ja EU:n ulkopolitiikan suunnittelua.

Hankkeen tavoitteena oli tutkia ja lisätä ymmärrystä monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön kehityskuluista lisääntyvän strategisen suurvaltakilpailun aikakaudella. Erityisesti keskityttiin yhteistyön epävirallisten muotojen analyysiin. Lisäksi hankkeessa arvioitiin Suomen ja Euroopan Unionin mahdollisuuksia edistää monenkeskistä yhteistyötä alueellisesti ja globaalisti. Temaattisesti pyrittiin tutkimaan erityisesti Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän, sekä myös Euroopan Unionin tavoitteita ja toimintaa monenkeskisessä yhteistyössä yleisesti sekä terveysturvallisuuteen ja Covid-19-pandemiaan liittyen erityisesti.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Loppuraportin julkistus palveli laajaa yleisöä - 28.2.2023 mukana oli kuutisenkymmentä osallistujaa paikan päällä, mikä on näinä aikoina striimauksen ohella hyvä tulos. Erillinen G-ryhmiä koskeva politiikkabriiffi ilmestyi UPI:n julkaisusarjassa 27.4.2023.

Jatkohyödyntäminen on pitkälle ohjausryhmässä olleiden ministeriöiden varassa. Ulkoasiainhallinnossa hankkeen tuloksista ja sisällöistä on tiedotettu laajasti sekä yleisellä tasolla (intranet) että suoraan relevanteille ulkomaanedustustoille, joiden kanssa mahdollisten lisätoimien suunnittelu on kesken. Loppuraporttia on jaettu myös sopiville kansainvälisille yhteistyökumppaneille ja tutkimusryhmä on tavannut esim. Suomen tukemia multilateralismi-indeksiä tutkivia kansainvälisiä vieraita Helsingissä näkemysten vaihdon merkeissä.

Loppuraportista on vaihdettu ajatuksia EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa. Raportti toimi syötteenä EU:n politiikkasuunnittelijoiden kokouksen briiffauksessa 19.4. ja raporttia esiteltiin virtuaalisesti myös EU:n multidelegaatioille (Geneve, New York) 24.4.

Hankkeen julkaisut

• Raportti: Multilateral cooperation in an era of strategic competition : Options for influence for Finland and the European Union (28.2.2023)
• Tiedote: Tutkimus: Monenkeskisen yhteistyön joustavat muodot ja kumppanuudet globaalissa etelässä aiempaa tärkeämpiä Suomelle ja EU:lle (28.2.2023)

Ota yhteyttä:

Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti, p. 0400 824 443, etunimi.sukunimi(at)fiia.fi