Hyppää sisältöön

Monenkeskinen yhteistyö strategisen kilpailun aikakaudella: Suomen ja Euroopan unionin vaikutusmahdollisuudet

Käynnissä

Toteuttajat

Ulkopoliittinen instituutti

Rahoitussumma

119 316 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 4/2022–2/2023

Monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö on ollut toisen maailmansodan ja erityisesti kylmän sodan päättymisen jälkeen kansainvälisen politiikan ja eri maiden ulkopolitiikkojen yksi kulmakivistä. Se on ollut erityisen tärkeää pienille valtioille, kuten Suomelle, mutta myös laajemmin Euroopan Unionille.

Tiivistyneen ja laajentuneen yhteistyön avulla on pyritty vastaamaan merkittäviin haasteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi talouteen, köyhyyteen, ympäristöön ja turvallisuuteen. Viime aikoina ovat korostuneet pyrkimykset vastata ilmastonmuutoksen ja koronapandemian tuomiin haasteisiin.

Menestyksistä huolimatta yhteistyö ei ole aina sujunut ongelmitta tai ylipäänsä edennyt. Viime aikoina tiettyjen merkittävien valtioiden lisääntyvä yksipuolinen toiminta sekä laajemmin strategisen kilpailun, moninapaisuuden sekä kansallismielisyyden nousu ympäri maailmaa ovat hankaloittaneet monenkeskistä yhteistyötä sen eri muodoissa.

Johtavien suurvaltojen lisääntyvä strateginen kilpailu ja oman edun tavoittelu ovat muun muassa haitanneet Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja käytännössä estäneet pyrkimykset uudistaa järjestöä. Samoin esimerkiksi Kansainvälisen rikostuomioistuimen asema on epävarma ja Maailman kauppajärjestön kyky ratkaista kiistoja on heikentynyt ratkaisevasti.

Suomen näkökulmasta kansainvälisen politiikan haasteet ovat näkyneet erityisesti eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin kyseenalaistumisena Venäjän vaateiden ja toimien (Ukrainan kriisi) johdosta. Kansainvälisen yhteistyön keskeiset viralliset muodot ja käytänteet ovat osoittautuneet monella saraa puutteellisiksi. Näiden rinnalle onkin kehittynyt epävirallisempia ja rajatumpia monenkeskisen yhteistyön muotoja, joista osa on ollut olemassa jo pidemmän aikaa (G7, G20).

Tätä taustaa vasten monenkeskiseen yhteistyöhön vaikuttavien muutostekijöiden analysoimiseen liittyvä tietotarve on ilmeinen Suomen ja Euroopan unionin kannalta. Tietotarpeessa korostuu Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän intressit monenkeskisessä yhteistyössä yleisesti ja epävirallisen ja rajoitetun osallistujakunnan foorumeilla erityisesti. Epävirallisten yhteistyömuotojen vahvuuksien ja heikkouksien arvioinnilla (esimerkiksi vaikuttavuuden, inklusiivisuuden sekä legitimiteetin kriteereillä) voidaan tukea Suomen ja EU:n ulkopolitiikan suunnittelua.

Hankkeen tavoitteena on tutkia ja lisätä ymmärrystä monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön kehityskuluista lisääntyvän strategisen suurvaltakilpailun aikakaudella. Erityisesti keskitytään yhteistyön epävirallisten muotojen analyysiin. Lisäksi hankkeessa arvioidaan Suomen ja Euroopan Unionin mahdollisuuksia edistää monenkeskistä yhteistyötä alueellisesti ja globaalisti. Temaattisesti pyritään tutkimaan erityisesti Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän, sekä myös Euroopan Unionin tavoitteita ja toimintaa monenkeskisessä yhteistyössä yleisesti sekä terveysturvallisuuteen ja Covid-19-pandemiaan liittyen erityisesti.

Ota yhteyttä:

Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti, p. 0400 824 443, etunimi.sukunimi(at)fiia.fi

Monenkeskisen yhteistyön muutokset Suomen näkökulmasta

Yhteyshenkilö ministeriössä