Suomen Afganistan-operaatioiden vaikuttavuus ja systeemisen arviointimallin kehittäminen

Hankkeen perustiedot

Kesto: 4/2022–9/2023

Hankkeen taustalla on tietotarve siitä, miten kriisinhallinnasta voisi resurssien käytön kannalta tehdä suunnitelmallisempaa ja vaikuttavampaa. Hanke vastaa tähän tiedonintressiin tuottamalla uutta tutkimustietoa Suomen Afganistaniin vuosina 2002–2021 kohdistamista kokonaisvaltaisista kriisinhallintatoimista luoden kokonaiskuvan niiden tuloksista, vaikutuksista, vaikuttavuudesta sekä siitä miten niiden vaikuttavuutta on arvioitu. Suomen Afganistanin toimintojen kokonaisuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisuuden ja kolmoisneksuksen näkökulmasta kansallisella, kansainvälisellä ja operaatioalueen tasolla. Tutkimustuloksiin nojautuen hanke jatkokehittää vaikuttavuuden arvioinnin toimintatapamallia. Tässä dokumentissa esitetty päivitetty hanke-ehdotus vastaa ehdolliseen päätökseen selvitys- ja tutkimustoiminnan hankinnasta ja pohjautuu vastuuministeriön ja arviointiryhmän kanssa käytyyn keskusteluun sekä kahden konsortion välisiin neuvotteluihin.

Suomen kriisinhallintatoiminnan strategispoliittiset kehykset on määritetty vuonna 2009 Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategiassa. Sen mukaan Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan vahvistamiseksi EU:ssa, kansainvälisessä yhteistyössä ja monikansallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Myös kansalaisyhteiskunnan ja humanitaarisen avun toimijoiden kanssa tehtävä koordinaatio sekä näiden toimintaedellytysten parantaminen on mainittu strategiassa, vaikka tähän toimintaan viittaava kolmoisneksus käsite on tuotettu ja vakiintunut vasta vuonna 2019 OECD:n toimesta (OECD/LEGAL/5019).

Kriisinhallintatoiminnan aiemmat selvitykset ovat osoittaneet, että riittävän konkreettisten ja mitattavien tavoitteiden asettaminen on ollut Suomen kriisinhallinnalle haastavaa. Myös tuore kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean mietintö suosittaa tilaamaansa selvitykseen nojaten, että kriisinhallinnan vaikuttavuutta tulee arvioida aiempaa konkreettisempien ja mitattavampien tavoitteiden avulla. Tämä hanke laajentaa aikaisempaa vaikuttavuusselvitystä tarkastelemalla Suomen toimia Afganistanissa nimenomaan kokonaisvaltaisuuden ja kolmoisneksuksen näkökulmasta kansallisella, kansainvälisellä ja operaatioalueen tasolla. Lisäksi syvennetään näkymää vaikuttavuuden arviointiin ja kehitetään tuotet-tuun tutkimustietoon pohjaten uudistettua, systeemiseen lähestymiseen perustuvaa vaikuttavuuden arvioinnin ja sen kriteeristön toimintatapamallia. Kokonaisuus mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin jatkokehittämisen tietoperusteisesti.

Tutkimuksen painopiste on Suomen toiminnan vaikuttavuuden tarkastelu ja arviointi sekä siihen liittyen arviointimallin kehittäminen tulevaisuutta varten, ei Suomen Afganistanin-operaation historiallinen tarkastelu. Tutkimus vastaa myös hallinnon julkisuusperiaatteisiin, jossa mm. Afganistanin toimien erityispiirteitä sekä vaikuttavuuden arvioinnin haasteita tarkastellaan avoimesti. Näin luodaan mm. edellytyksiä poliittiselle ja kansalaiskeskustelulle.

Hanke tuottaa uutta tutkimustietoa Suomen Afganistaniin vuosina 2002-2021 kohdistamista kokonaisvaltaisista kriisinhallintatoimista, luoden kokonaiskuvan niiden tuloksista, vaikutuksista, vaikuttavuudesta sekä siitä miten niiden vaikuttavuutta on arvioitu. Samalla hanke tuottaa tietoa, jonka pohjalta Suomen kriisinhallintaosallistumista voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti ja monitahoisesti, käsitteellisesti, suunnitelmallisesti ja operatiivisesti niin, että kriisinhallintapolitiikan vaikuttavuutta voidaan tehtyjen linjausten mukaisesti lisätä sekä määrällisin että laadullisin keinoin.

Hankkeessa vastataan kahteen sille annettuun päätehtävään. Ensimmäinen on tutkimustehtävä, jossa tuotetaan kokonaisvaltaisuuden ja kolmoisneksuksen näkökulmasta kokonaiskuva Suomen Afganistaniin kohdistamien toimien tuloksista, vaikutuksista, sekä vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista aikavälillä 2002–2021. Hankkeen toinen tehtävä on kehittämistehtävä. Ensimmäisen tehtävän tutkimustuloksiin pohjautuen siinä jatkokehitetään vaikuttavuuden arvioinnin prosesseja, menetelmiä ja toimintatapoja.

Tutkimustehtävän tavoitteena on vastata hakuilmoituksen ensimmäiseen pääkysymykseen: Mikä on ollut Suomen Afganistanin sotilaallisen ja siviilikriisinhallintatoimien vaikuttavuus vuosina 2002–2021 suhteessa Suomen Afganistan-politiikan tavoitteiden edistämiseen ja kansainvälisten operaatioiden tavoitteisiin?

Kehittämistehtävän tavoitteena on vastata hakuilmoituksen toiseen pääkysymykseen: Miten kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan vaikuttavuusarviointia (ml. arviointimallia) tulisi jatkokehittää ja toimeenpanna, huomioiden mm. osallistumisen valmistelu, tavoitteiden asettaminen, seuranta, arviointi ja raportointi ja näihin liittyvät eri prosessit?

Suomen Afganistanin toimintojen kokonaisuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisuuden ja kolmoisneksuksen näkökulmasta kansallisella, kansainvälisellä ja operaatioalueen tasolla. Tämä tarkastelu tuottaa tutkimuksellisen sisällön, jonka perustalta myös käytännön vaikuttavuuden arviointia on mahdollista jatkokehittää tietoperusteisesti.

Hanke laajentaa aikaisempaa kansallisesti tehtyä vaikuttavuusselvitystyötä (esim. KRIHAVA-hanke) ja syventää näkymää vaikuttavuuden arviointiin. Tämä mahdollistaa yhtenä hankkeen lopputuotteena tutkimustietoon pohjaavan, uudistetun vaikuttavuuden arvioinnin ja sen kriteeristön toimintatapamallin.

Hankkeen julkaisut

• Policy Brief: Systeeminen analyysi ja vaikuttava kriisinhallinta (27.2.2023)
• Uutinen: Katsaus: Oppeja Afganistanista - vaikuttavan kriisinhallinnan tueksi tarvitaan systeemistä tietoa (27.2.2023)

Ota yhteyttä:

Hankejohtaja Gustav Öller, Comprendum Oy, p. 040 506 5302, gustav.oller(at)comprendum.com