Työkyvyn tuen vaikuttavuus: systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja kustannusvaikutusten analyysi

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2020–1/2022

Väestörakenteen muuttuessa huoltosuhde heikkenee. Vielä vuonna 2000, Suomessa oli 202 työikäistä sataa huollettavaa (alle 15 ja yli 65 vuotiasta) kohti, kun vuonna 2020 luku on 161. Huoltosuhteen arvioidaan heikkenevän niin, että vuonna 2050 Suomessa on 143 enää työikäistä 100 huollettavaa kohti. Tämä asettaa uusia haasteita myös työvoiman riittävyydelle, työikäisten työkyvyn ylläpidolle ja työkyvyttömyyden ehkäisylle. Haaste on huomattu sekä yhteiskunnan tasolla että työpaikoilla. Työkyvyn tukeen onkin viime vuosina panostettu merkittävästi. Osana tätä on kehitetty erilaisia toimenpiteitä, joilla työkykyä pyritään ylläpitämään sekä estämään pysyvä työkyvyttömyys. Näiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta on kuitenkin vain hajanaista tietoa. 

Suomessa on sekä yhteiskunnan että työpaikan tasoilla käytössä useita toimintamalleja ja toimenpiteitä, jolla pyritään tukemaan työntekijöiden työkykyä sekä ennalta ehkäisemään pysyvän työkyvyttömyyden uhkaa, mutta tieto vaikuttavuudesta on hajanaista. Rajalliset resurssit tulee kohdentaa tehokkaasti niihin toimenpiteisiin, joista on eniten näyttöön perustuvaa tietoa. Osana resurssien kohdentamista on ensiarvoisen tärkeää kartoittaa, mitä toimintamalleista ja toimenpiteistä tiedetään, mille kohderyhmälle mikäkin toimenpide toimii, ja millä tasolla (yksilön/työpaikan/yhteiskunnan) vaikutuksia on havaittavissa. Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten lisäksi kustannus- ja tuottavuusvaikutusten arviointi on tärkeää, jotta työkyvyn tuen resursointi voidaan kohdistaa kustannusvaikuttavimpiin toimiin. Taloudellisen vaikuttavuuden osoittaminen lisää resurssien tehokkaamman kohdentamisen lisäksi myös työnantajien motivaatiota tarjota tukitoimia työntekijöilleen. 

Tässä hankkeessa oli tarkoitus koota yhteen tutkimus- ja asiantuntijatieto erilaisten työkyvyn tuen toimenpiteiden vaikutuksista yksilöön, organisaatioon (työpaikkaan) ja yhteiskuntaan. Työkyvyn tukitoimien vaikuttavuuden tarkastelu rajattiin sellaisiin toimenpiteisiin, joita käytetään ennen pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ja jotka kohdistuvat työssä olevaan työvoimaan. Tarkastelusta rajattiin pois työhön paluuta pitkän poissaolon jälkeen tukevat toimenpiteet. Hankkeessa tarkasteltiin sekä työpaikkatason että kansallisen tason sosiaalipoliittisia interventioita, joiden tarkoituksena on vahvistaa työikäisten työkykyä.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Työkyvyn tuen vaikuttavuus : Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista (26.1.2022)
• Policy Brief: Työkyvyn tukemisessa päästään usein parhaaseen tulokseen erilaisia toimia yhdistämällä (26.1.2022)
• Tiedote: Tutkimuskatsaus: Työkyvyn tukemisessa parhaaseen tulokseen päästään yhdistämällä eri toimenpiteitä (26.1.2022)

Ota yhteyttä:

erikoistutkija Jenni Ervasti, Työterveyslaitos, p. 043 825 5475, etunimi.sukunimi(at)ttl.fi