Parhaimmillaan luontopohjainen vesienhallinta voi tarjota lähtökohdan koko kaupunkiluonnon ja viherympäristön uudenlaiseen näkemiseen ja suunnitteluun. Monihyötyisyys tarkoittaa, että aihe saattaa eri näkökulmista kiinnostaa niin kaupunkisuunnittelusta, rakentamisesta, viherrakentamisesta, liikuntapalveluista, luonnonsuojelusta, vesihuollosta kuin vaikka kulttuuripalveluista vastaavia.
