Blogi: Tieto käyttöön!

Ilmakehä-, meri- ja avaruustieteellisellä yhteistyöllä kohti turvallisempaa ja kestävämpää toimintaa Arktisella alueella

Juhani Damski Julkaisupäivä 24.10.2016 13.10 Blogit

Syyskuun alussa pidetyssä NordArc-seminaarissa keskusteltiin arktisen alueen kehittämisestä yhteispohjoismaisin voimin. Olin mukana fasilitoimassa keskusteluja, joissa käsiteltiin yhteistyötä pohjoisten alueiden eri toimijoiden kesken, sen nykytilaa ja mahdollisuuksia. Keskusteluissa kirkastui entisestään ajatus siitä, että turvallinen ja kestävä toiminta arktisella alueella edellyttää tiivistä yhteistyötä ja mahdollisuuksia on runsaasti. Tässä kirjoituksessa nostan esiin seminaarin keskeisiä teemoja.

Pohjoisilla alueilla havaitut muutokset osoittavat, että ilmastonmuutos etenee arktisella alueella nopeammin kuin muualla. Meriliikenne ja luonnonvarojen hyödyntäminen alueella lisääntyvät jatkuvasti, mikä kasvattaa arktisen ympäristön havainnoinnin ja siihen liittyvän palvelutoiminnan kysyntää.

Arktisilla alueilla tapahtuvan meriliikenteen turvallisuus koostuu useasta eri tekijästä. Tarvitaan asiantuntemusta ja kokemusta arktisesta alueesta, sen erityispiirteistä, haasteista ja siellä tapahtuvista muutoksista sekä nimenomaan arktiselle alueelle tarkoitettuja olosuhdepalveluita. Ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat vaihtelut sääilmiöissä ja niihin sopeutuminen on otettava huomioon sekä lyhyellä ja keskipitkällä (tunneista ja päivistä kuukausiin) että pitkällä (1-40 vuotta) aikavälillä kaikessa meriliikenteen suunnittelussa ja investoinneissa.

Jotta toiminta arktisella alueella on turvallista ja kestävää, toimijat tarvitsevat korkeatasoista ja ajanmukaista tietoa säästä, jäästä ja merestä. Olosuhteita kuvaavat ennusteet tehdään tyypillisesti 1 – 14 vuorokauden ajalle. Ne sisältävät tietoa mm. jään liikkeistä, paksuudesta ja tyypistä, meren ja ilmakehän lämpötiloista, ilman kosteudesta, merivirroista sekä mahdollisista sään ääri-ilmiöistä, kuten polaarialueiden voimakkaista matalapaineista. Näiden ennusteiden kehittäminen on yksi pohjoismaisen meteorologisen yhteistyön avaintehtävä.

Yhteistyön avulla turvallisempaa toimintaa

Ensimmäisessä keskustelussa käsiteltiin sitä, miten yhteistyön avulla voidaan edistää arktisen alueen toiminnan turvallisuutta. Laadukkaat olosuhdepalvelut edellyttävät kattavia havaintotietoja. Havaintoja kerätään useista eri lähteistä, mm. satelliiteista, aluksilta ja alueella olevasta maa-, ilmakehä- ja merihavaintoverkostosta. Havaintoverkkoa on kehitettävä niin, että se kattaa arktisen alueen nykyistä huomattavasti paremmin. Tähän lukeutuu mm. suunniteltu elliptinen Molniya-radan satelliitti. Havaintoverkon puutteellisuus näkyy tällä hetkellä erityisesti avomerialueella, siten siis suurimalla osalla Arktikaa. Myös karttatiedot arktisilta merialueilta ovat paikoin hyvin puutteelliset.

Turvallinen toiminta arktisella alueella edellyttää useiden eri toimijoiden nykyistä kiinteämpää yhteistyötä havaintotoiminnan, tutkimuksen sekä palvelukehityksen saralla. Yhteistyö erityisesti ilmatieteen laitosten, muiden viranomaisten ja yritysten kanssa on edellytys sille, että palveluita voidaan kehittää toimijoiden vaatimuksia vastaavaksi. Tiedon välittymiseen palvelun tuottajalta operaattorille on myös panostettava niin, että tarvittava olosuhdetieto saadaan alukselle tai muulle toimijalle oikea-aikaisesti ja luotettavasti.

Suomella on jo nyt paljon osaamista ilmakehä-, meri- ja avaruusasioissa. Yhtenä esimerkkinä voi mainita esimerkiksi Sodankylässä toimivan Ilmatieteen laitoksen Arktisen tutkimuskeskuksen, tai kaiken sen jääolosuhdeosaamisen, joka Suomeen on vuosikymmenten aikana syntynyt. Kysymys kuuluu, tarvittaisiinko arktiselle alueelle esimerkiksi yhteispohjoismainen havainto- ja palvelukeskus.  Se voisi olla erinomainen alusta mm. kattavien olosuhdepalvelujen kehittämiselle arktisella alueella. Myös viranomaisilla pitää olla riittävästi tutkimukseen pohjautuvaa tietoa, jotta arktisella alueella tapahtuvaa toimintaa ja muutoksia voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti ja luotettavalla tavalla.

Kestävän kehityksen varmistaminen

Toinen keskusteluteema liittyi arktisen alueen kestävään kehitykseen. Arktisella alueella asuvien ihmisten näkemykset on huomioitava kaikessa alueen tulevaisuutta koskevassa keskustelussa - kaikki arktisen alueen toimijat voivat vaikuttaa alueen kestävään kehitykseen. Turvallisuuden ohella arktisen alueen kestävän kehittymisen varmistaminen edellyttääkin kokonaisvaltaista tarkastelua. Kestävän kehityksen ja toiminnan kohdalla erityisesti yhteys tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä on keskeistä, ja arktisen alueen osalta tätä tarkastellaan parhaillaankin useammissa tutkimusohjelmissa, joita mm. NordForsk, Suomen Akatemia ja Tekes rahoittavat.

Tällä hetkellä öljyn ja kaasun tuotannon kannattavuus säätelee alueen kestävän kehityksen mukaista toimintaa, mm. investointeja, mutta jatkossa siihen vaikuttavat etenkin mineraalivarantojen hyödyntämien, voimakkaasti lisääntyvä matkailu sekä esim. kalastus ja kalankasvatus sekä uusiutuvien energialähteiden monipuolistuva ja kasvava hyödyntäminen. Oman reunaehtonsa tähän tuo parhaillaan ratifiointivaiheessa oleva Pariisin ilmastosopimus.

Liikenneyhteydet pohjoisilla alueilla ovat täysin riittämättömät ja niihin tarvitaan mm. yhteispohjoismaisia investointeja. Kuljetusverkostoa voitaisiin myös kehittää nykyistä intensiivisemmällä testaus- ja kokeilutyyppisellä toiminnalla.

Arktisen alueen kestävä kehitys on päämäärä, joka edellyttää vahvaa dialogia alueella asuvan väestön, tutkijoiden, elinkeinoelämän sekä päätöksentekijöiden välillä.

Jäänmurtajilta tutkimus- ja havaintotietoja?

Kolmannessa keskustelussa pohdittiin, miten arktisella alueella toimivia jäänmurtajia voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin tutkimus- ja havaintotoiminnan alustana. Tutkimus- ja havaintotoiminta on tällä hetkellä monin tavoin pistemäistä niin ajallisesti kuin alueellisestikin. Esimerkiksi alusten varustaminen automaattisilla havaintoinstrumenteilla tuottaisi merkittävän lisän havaintotoimintaan.

Haasteena on tosin aluksilla tapahtuvan tutkimustoiminnan aikajänne: tutkimusmatkojen suunnittelu alkaa jo vuosia ennen itse matkaa, kun taas jäänmurtajien toimintojen suunnittelu on luonnollisesti huomattavasti reaaliaikaisempaa.  Tutkijoilla on aluksen operoinnin suhteen tarpeita, joita joudutaan sovittamaan yhteen jäänmurtajien perustoimintojen kanssa ja turvallisuustekijöitä vaarantamatta. Kaikki alukset eivät sovellu tutkimus- ja havaintotoimintaa niiden erityispiirteiden vuoksi.

Jäänmurtajien nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä tutkimuksen ja havaintotoiminnan alustana kannattaa kuitenkin selvittää ja kehittää. Siitä voi aueta merkittävä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö arktisen alueen kestävän ja turvallisen toiminnan kehittämiseksi.

Yhteenvetona koko tilaisuudesta voin sanoa, että tällaiselle keskustelukonseptille on selvästi tilausta. Vuoropuhelu tutkijoiden ja päätöksentekijöiden sekä yrityselämän välillä kaipaa uusia muotoja. Vapaamuotoisten ”pyöreänpöydän” keskustelujen kautta voidaan jatkossakin löytää uusia tulokulmia ajankohtaisiin tarpeisiin. Samalla parannetaan varmasti tietoon perustuvan johtamisen ja päätöksenteon mahdollisuuksia.


Blogin kirjoittaja Juhani Damski on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja. 
Kuvat: Tero Pajukallio (Damskin kuva) ja Ville Oksanen

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita