Blogi: Tieto käyttöön!

Kestävän kehityksen innovaatiot ovat sauma suomalaisten yritysten menestykseen!

Leena Pentikäinen Mika Naumanen Julkaisupäivä 9.12.2019 15.00 Blogit

energiatehokas taloSuomalaiset yritykset ovat alkaneet huomioida ja tunnistaa kestävän kehityksen mahdollisuuksia innovaatiotoiminnassaan: lähes 90% kaikista tämän vuosikymmenen suomalaisista innovaatioista tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Tulokset ovat peräisin tuoreesta valtioneuvoston teettämästä tutkimuksesta. Siinä tarkastellaan, miten yritykset ja niiden kehittämät innovaatiot vastaavat globaaleihin kehityshaasteisiin ja millä kehityskuluilla YK:n asettamat Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Tutkimus keskittyi neljään kestävän kehityksen kannalta kriittiseen sektoriin – ruokaan ja maatalouteen, terveyteen, energiaan ja materiaaleihin sekä kaupungistumiseen.

Kestävä kehitys on globaali megatrendi, joka muuttaa yhteiskuntia ja markkinoita. Tulevaisuudessa ne yritykset menestyvät, jotka ovat integroineet kestävän kehityksen periaatteet olennaisesti liiketoimintaansa.

Suomi kestävän kehityksen kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä

Tuore tutkimus osoittaa useiden suomalaisten yritysten jo olevan maailmanlaajuisia johtajia omilla aloillaan, kun on kyse kestävyydestä, asiakaslähtöisyydestä ja -palvelusta. Yrityksillämme on esimerkiksi maailmanluokan osaamista jätteiden kierrätyksessä, olemme maailman johtavia uusiutuvan energian saralla ja olemme kehittäneet biopohjaisia tuotteita korvaamaan muovia. Eikä meitä turhaan pidetä teknologiamaana, olemme kehittäneet digitaalisia järjestelmiä vähentämään ruokahävikkiä, lisäämään energiatehokkuutta, parantamaan liikennettä sekä edistämään terveyttä.

Näillä innovaatioilla on erityisesti merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kestävien tuotteiden ja tuotantomenetelmien käyttö sekä valmistusosaaminen ovat entistä vahvempi kilpailuetu. Älykäs automaatio, robotisointi ja tekoäly mahdollistavat raaka-aineita hukkaamattoman tuotannon ja säästävät materiaaleja. Tuotteiden suunnittelu ja valmistaminen niin, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään tukee myös kiertotalouden tavoitteen saavuttamista. Uusiutuvien materiaalien hyödyntämisessä puupohjainen sellumateriaali toimii erinomaisena esimerkkinä: selluloosa ja ligniini korvaavat synteettiset muovien raaka-aineet. Neste Green 100 -diesel on raakaöljytön, 100% uusiutuva diesel, joka sopii sellaisenaan mihin tahansa dieselautoon. Vastaavasti St1:n RED95-diesel koostuu 95%:sti jätepohjaisesta bioetanolista.

Ruoantuotannossa peltoviljelyä hyödynnetään rehun tuottamisen sijasta suoraan ruoaksi kasvipohjaisten ruokatuotteiden käytön lisääntymisen kautta. Suomi on maailmanlaajuisesti merkittävä korkealaatuisen kauran tuottaja, mikä alkaa hiljalleen näkyä myös vientituotteiden kehittymisessä. Lihan kulutuksen kasvun hillintä on yhteydessä ilmastonmuutoksen torjuntaan lihantuotannon suurten kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi.

Vahva innovaatiokulttuuri ja yhteistyön traditio Suomen vahvuuksia

Haasteet, joita kohtaamme tulevaisuudessa, ovat entistä monisyisempiä ja vaikeimpia. On arvioitu, että vuonna 2050 noin 90 % maapallon ihmisistä on muuttanut kaupunkeihin, väestömäärä kasvaa nykyisestä seitsemästä noin kymmeneen miljardiin, eivätkä nykyiset tuotantomenetelmät riitä tuottamaan puhdasta vettä ja ravintoa kaikille. 

Silti on syytä optimismiin. Kestävästä kehityksestä on tullut globaali megatrendi ja erityisesti ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön on kehittynyt laaja yhteiskunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen tietoisuus ja siihen tulee valjastaa yhteiskunnan voimat. Tässä trendissä ovat mukana niin kaupungit ja kunnat, teollisuuden toimijat, yritykset ja kansalaiset.

Valtion teknologinen tutkimuskeskus VTT toteaakin: ”On mahtavaa saada elää tätä aikaa. Vaikka ihmiskunnalla on edessään kenties historiansa suurimmat haasteet, me näemme tulevaisuuden valoisana - koska näemme myös ennen näkemättömät mahdollisuudet, joita tiede ja tekniikka meille avaavat. On aika kääriä hihat ja kääntää suuret haasteet mahdollisuuksiksi.” YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tarjoaa tähän yhteisen, globaalin viitekehyksen.  

Meillä on Suomessa vahva innovaatiokulttuuri ja yhteistyön traditio, ja olemme monella tavoin edelläkävijöitä maailmassa. Kehittämisen tarvetta kuitenkin on. Meidän tulisi laatia periaatetason tavoitteet siitä, mitkä olisivat kestävän kehityksen haasteista lähtevän innovaatiopolitiikan painotus ja tavoitteet Suomessa. Tavoitteita on täsmennettävä määrittelemällä ja valitsemalla ratkaistavat ongelmat. Tämä vaatii laajaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä. Suomessa on pystyttävä muodostamaan osaamisen verkostoja, joiden avulla voidaan tarjota kokonaisratkaisuja kohdemaiden tarpeisiin, ja pystyttävä konseptoimaan tarjoama niin, että se toimii tehokkaasti ja ymmärrettävästi ratkaisuna tarpeeseen.

Teksti: Leena Pentikäinen, työ- ja elinkeinoministeriö ja Mika Naumanen, VTT Oy 

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita