Jätevesien sisältämä fosfori päätyy tällä hetkellä pääosin käsiteltyjen puhdistamolietteiden mukana viherrakentamiseen, jossa se ei korvaa niukkaa uusiutumatonta resurssia eli louhittavaa fosforia. Mineraalifosforia onnistutaan korvaamaan lähinnä maatalouden lannoitteissa.
Puhdistamolietteen ja siitä jalostettujen lannoitevalmisteiden markkina-asema on viime aikoina heikentynyt, koska osa suomalaisistakin elintarvikeyrityksistä on lakannut ostamasta ruokaa, jonka kasvattamiseen on käytetty puhdistamolietepohjaisia lannoitevalmisteita. Paine tulee suurilta osin ulkomailta, mutta Suomessakin on ollut esillä huoli näiden tuotteiden turvallisuudesta.
Puhdistamolietteiden sisältämän fosforin kierrätykseen onkin etsittävä vaihtoehtoisia keinoja. Fosforin talteenottoon ja kierrätykseen on kehitteillä monia eri teknologioita, joista muualla jo käytössä olevat eivät kuitenkaan meille sovellu ilman suuria muutoksia. Meille soveltuvat taas ovat vasta varhaisessa kehitysvaiheessa. Kierrätysfosforin käyttöönottoa hidastaa korkea hinta mineraalifosforiin verrattuna ja kehittymättömät kierrätysravinteiden markkinat.
Erilaisilla ohjauskeinoilla voidaan tukea kierrätysravinteiden markkinoiden syntymistä. Hankkeessamme toteutetun ohjauskeinojen arvioinnin perusteella voidaan todeta, että mikään yksittäinen ohjauskeino ei ole yksin riittävä, vaan tarvitaan useiden erilaisten ohjauskeinojen yhdistelmää kehityskaaren eri vaiheissa.
Useimmat fosforin talteenottotekniikat eivät ole vielä valmiita kaupalliseen käyttöön. Tällöin niitä voi parhaiten edistää tukemalla suuria kehittämis- ja demonstraatiohankkeita. Seuraavassa vaiheessa taas olennaisinta olisi tukea nimenomaan markkinoiden luomista erilaisin ohjauskeinoin.
Vapaaehtoiset sopimukset on Suomessa todettu tehokkaaksi ja toimivaksi ohjauskeinoksi. Niissä ei määritellä käytettäviä menetelmiä, vaan sovitaan yhteisistä tavoitteista. Sopimuksen laatimisen alkuvaiheessa käydään ehkä vaikeitakin neuvotteluita, mutta kun on päästy yhteisymmärrykseen, saavutetaan parhaimmillaan keskinäinen luottamus ja osapuolet ovat vahvasti sitoutuneita tavoitteisiin. Lannoitevalmistealan vapaaehtoinen sopimus, jossa eri tahot sitoutuisivat käyttämään kierrätysravinteita ja lisäämään niiden osuutta ajan myötä, voisi olla tehokas ohjauskeino, jos saadaan käyttöön sopivan kunnianhimoiset tavoitteet alan kehittämisen tueksi.
Kierrätysravinteiden käytön kustannusten jakaminen lannoiteyritysten, viljelijöiden, vesilaitosten asiakkaiden ja yhteiskunnan kesken on yksi tärkeistä ratkaistavista asioista. Fosforin talteenoton investointituki vesilaitoksille on yksi tärkeä keino alentaa talteenotetun fosforin kustannuksia.
Jos vapaaehtoinen sopimus ei riitä toimivien kierrätysravinteiden markkinoiden luomiseen, voidaan myöhemmin ottaa käyttöön esimerkiksi fosforin talteenottovelvoitteen ja kierrätysravinteiden sekoitevelvoitteen yhdistelmä. Siinä vesilaitokset velvoitettaisiin ottamaan jätevesien sisältämä fosfori talteen ja lannoitevalmistajat velvoitettaisiin käyttämään tietty määrä talteenotettua fosforia. Toinen vaihtoehto olisi ottaa käyttöön taloudellisia kannusteita, jotka ohjaisivat tähän suuntaan.
Teksti: Kati Berninger
Kuvituskuva: Juho Kaljunen, kuvassa fosforin talteenoton kehittämistä laboratoriossa.
