Blogi: Tieto käyttöön!

Merenkulun ympäristösääntely vaikuttaa koko yhteiskuntaan

Sari Repka Julkaisupäivä 6.9.2017 10.09 Blogit

Analysoimme hankkeessamme merenkulun kansainvälisen ympäristösääntelyn vaikutukset suomalaiseen elinkeinoelämään. Analyysissä oli mukana sekä jo päätetty että valmistelussa oleva sääntely. Projektiryhmä yhdessä ohjausryhmän ja sidosryhmien kanssa teki hyvää työtä ja tulokset on luettavissa raportissamme.

Koska erilaista ympäristösääntelyä merenkulussa on paljon, ja sen suorat ja epäsuorat vaikutukset Suomen elinkeinoelämään ovat moninaiset, raportista tuli melko pitkä. Olemme pyrkineet vangitsemaan raporttiin kattavan kuvan kaikesta sääntelystä, niiden erillisistä vaikutuksista sekä yhteisvaikutuksista. Lisäksi olemme mahdollisuuksien mukaan ottaneet huomioon eri tahojen näkemyksiä näistä – ei aina niin mustavalkoisista – asioista. Tätä varten teimme runsaasti haastatteluja, ja ohjausryhmässä sekä laajemmassa sidosryhmässä oli kattava alan edustus ja paljon keskustelua. Evästystä saimme myös hankkeen alkuvaiheessa järjestetyssä yleisessä sidosryhmätapaamisessa. On pyritty kuulemaan tahoja, joita tämä asia koskee. Huomasimme myös työn kuluessa, että usean asian kohdalla toimimme tiedonvälittäjänä tai viestinviejänä eri tahojen välillä.

Suomessa on meriklusterin alalla ollut jo pitkään toimivaa ”triple-helix” -yhteistyötä, joka on varmasti ollut oleellisena vaikuttajana alan jatkuvaan menestykseen ja merkitykseen Suomessa. Myös tämän raportin kirjoittaminen on hyötynyt tästä toimintamallista. Keskusteluissa oli edustettuina yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, viranomaisia kuten ministeriöiden ja Trafin edustajia sekä elinkeinoelämän ja etujärjestöjen edustajia. Käyty keskustelu sai huomaamaan, että saman asian voi nähdä hyvin eri tavalla. Siitä kuinka asiat on raportissa lopulta ilmaistu, on käyty keskustelua ohjausryhmässä niin, että on selvää miksi johonkin muotoiluun on päädytty.

Tutkittua tietoa aihepiiristä on paljonkin, mutta tuoretta tietoa juuri niistä asioista, joista olisimme sitä kaivanneet, ei aina löytynyt varsinkaan Suomen näkökulmasta. Tästä syystä olemme tukeutuneet paljon myös asiantuntijoiden ja alan toimijoiden haastatteluihin ja näin saaneet ajan hermolla olevan näkemyksen. Raporttia kirjoittaessamme ohjenuorana oli erottaa selvästi mielipiteet ja tutkittu tieto sekä suhteuttamaan näitä toisiinsa.

Oman mausteensa asiaan tuo se, että kohteemme oli liikkuva, eli asiat muuttuvat koko ajan. Raporttimme siis vääjäämättä joiltain yksityiskohdiltaan vanhenee mahdollisesti nopeastikin, mutta uskon että perusviesti ei muutu vielä pitkään aikaan. Tulevaisuudessa merenkulun hiilidioksidisääntely on merkittävin elinkenoelämään vaikuttava sääntely, mutta lähestulkoon kaikki sen oleelliset yksityiskohdat ovat vielä neuvottelujen alla. Olemme tehneet laskelmia todennäköisimpien vaihtoehtojen perusteella toivoen, että ne osuvat maalinsa ja ovat hyödyksi Suomen edustajille näissä neuvotteluissa.  Pyörät pyörivät hitaasti sekä IMO:ssa että EU:ssa, eikä nykyinen poliittinen ilmapiiri hiilidioksidisääntelyn edistymistä ainakaan nopeuta. Hyvä puoli on, että asioihin ehtii vielä vaikuttaa. Tietoa päätöksenteon tueksi juuri Suomen kannalta edullisista vaihtoehdoista siis tarvitaan juuri nyt.

Kokonaiskäsityksen etsiminen näin monitahoisesta asiasta oli kunnianhimoinen tavoite, mutta erittäin tarpeellista ja palkitsevaa. Me arvioimme kokonaisvaikutuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle kahdella erillisellä kokonaistarkastelun mahdollistavalla analyysillä ja niillä päädyttiin melko lähelle toisiaan, mikä antaa uskottavuutta tuloksille. Menetelminä käytettiin logistiikka-kustannusten analyysiä ja globaalia kokonaistalouden mallia, joka perustuu (GTAP Global Trade Analysis Project) laskennallisen yleisen tasapainon malleihin.

Perusviesti on, että jo päätetystä kansainvälisestä merenkulun ympäristösääntelystä aiheutuu jonkin verran lisäkustannuksia (0,1 - 0,2 % logistiikkakustannuksista) ja kustannusrasitus kohdentuu erityisesti metalli-, metsä- ja kemianteollisuudelle. Nyt olisi syytä keskustella tämän lisäkustannuksen hyväksyttävyydestä.

Suhteessa muihin kustannustekijöihin se ei ulkopuolisen silmin vaikuta merkittävältä, mutta on ymmärrettävää, että ne, joihin kustannukset suoraan kohdentuvat, eivät ole mielissään. Huolena on myös sääntelyyn liittyvän byrokratian lisääntyminen. Toiveena on, että tämä otettaisiin huomioon sääntelyä suunniteltaessa ja pyrittäisiin mahdollisimman yksinkertaisiin ratkaisuihin. Toivottavasti myös tulevat sähköiset järjestelmät olisivat helppokäyttöisiä ja toimivia sekä keskustelisivat keskenään. Jostain syystä tämä toteutuu harvoin millään alalla.

Toisaalta on myös aloja, jotka hyötyvät sääntelystä, kuten meritoimialoihin kytkeytyvät cleantech ja ICT. Lisäksi energiatehokkuuden parantumisesta tulee aina säästöjä. Voidaan sanoa, että merenkulussa ja meriklusterissa tapahtuu paljon ympäristöpuolella, eikä se ole mitenkään erillinen osa, vaan nivoutunut yhteen kaiken muun toiminnan suhteen tässä Suomelle niin elintärkeässä elinkeinossa.

Teksti: Sari Repka, Turun yliopiston Brahea-keskus

Lisää kommentteja