Tieteellisestä neuvonannosta ja tutkimusnäyttöön perustuvasta päätöksenteosta keskusteltiin Washingtonissa helmikuussa 2016 järjestetyssä AAAS:n (American Association for the Advancement of Science) konferenssissa.

Niin alueellisen, kansallisen kuin kansainvälisenkin tason päätöksenteossa kohdataan monimutkaisia haasteita, joiden ratkaisemisessa tarvitaan laadukasta ja monipuolista tutkimustietoa. Erilaisten vaihtoehtoisten ratkaisumallien tuominen esille on tärkeää, jotta päätösten tietopohja olisi mahdollisimman kattavaa, hyvin perusteltua ja näyttöön pohjautuvaa. Tehokkaan päätöksenteon ja laadukkaan lainvalmistelun lisäksi tutkitun tiedon hyödyntämisellä varmistetaan ja ylläpidetään myös kansalaisten luottamusta päätöksentekoa kohtaan. 

Tieteellisen neuvonannon käytännöt eroavat eri maissa toisistaan, mutta kaikille yhteinen haaste on varmistaa laadukkaan ja luotettavan tutkimustiedon välittäminen poliitikoille ja valmisteleville virkamiehille oikea-aikaisesti ja helposti hyödynnettävässä muodossa.

Uuden-Seelannin pääministerin tieteellinen neuvonantaja Sir Peter Gluckman ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) pääjohtaja Vladimír Šucha toivat paneelikeskustelussa esiin muutamia keskeisiä taustatekijöitä, jotka ovat olennaisia tieteen ja päätöksenteon välisessä vuorovaikutuksessa.

Ensinnäkin yhteiskunnallinen päätöksenteko on monimutkainen ilmiö, johon sisältyy erilaisia näkemyksiä, arvoja ja faktoja. Tiede voi vaikuttaa vain päätöksenteon faktapohjaan. Tiedon tuottajien onkin hyväksyttävä, ettei päätöksenteko pohjaudu pelkästään tutkimusnäyttöön, sillä päätöksentekijän on otettava huomioon myös monia muita tekijöitä arvovalintansa pohjaksi.

Tieteen tekemisen tavat muuttuvat. Digitalisaatio, eScience, avoin julkaiseminen ja avoimet tietoaineistot muuttavat tutkimustyön ja tutkimustulosten jakamisen tapoja. Tietoaineistojen yhä avoimemman saatavuuden myötä myös tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus ovat laajemman kriittisen tarkastelun kohteena. Avoimen tieteen myötä tiede on tullut useampien ulottuville: myös muut kuin tutkijat voivat osallistua tiedontuotantoon.

Päätöksenteon kysymykset ovat usein laajoja ja monimutkaisia, joten myös tiedon tuottajien on unohdettava tieteenalakohtaiset siilot ja tuotava esiin eri tieteenalojen tutkimuksen tarjoamat näkökulmat.

”Tieteellisessä näytössä on otettava huomioon myös muut kuin niin sanotut kovat tieteet. Ihmiset ovat yhteiskunnallisen päätöksenteon keskiössä, joten erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteiden alojen tutkimustieto auttaa ymmärtämään paremmin kansalaisten roolia, tarpeita ja odotuksia”, totesi Vladimír Šucha.

Tutkittua tietoa tuotetaan enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa ja se on myös aiempaa helpommin saatavilla. Jotta valtavasta tietomassasta saadaan oleellisin tieto käyttöön, on tiedon tuottajien kyettävä varmistamaan tutkitun tiedon laatu, kokoamaan tieto yhteen ja kiteyttämään päätöksenteon tietotarpeiden kannalta oleellisin tieto hyödynnettäväksi.

Luottamus, ajoitus, muoto ja formaatti ratkaisevat

Tehokkaan tieteellisen neuvonannon ja näyttöön perustuvan päätöksenteon taustalla nähdään olevan neljä keskeistä tekijää.

Luottamus on tärkein tekijä tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Ilman molemminpuolista luottamusta ei synny toimivaa vuorovaikutusta. Myös ajoitus on olennainen asia. Tutkittu tieto pitäisi saada käyttöön mahdollisimman varhaisessa politiikkasyklin vaiheessa.

Yhteistyön muotojen on oltava toimivia. Tutkitun tiedon hyödyntämisen takaamiseksi tutkijoiden ja päätöksentekijöiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä alustavista politiikkatoimia koskevista keskusteluista aina valittujen toimien jälkikäteisarviointiin saakka. Tutkijat voivat tuoda panoksensa esille muun muassa raporttien tai epämuodollisten keskustelujen kautta. Tieto kannattaa tarjota ytimekkäässä ja visuaalisessa formaatissa, jotta tiedon hyödyntäjä saa pääviestit nopeasti selville, joutumatta kahlaamaan läpi laajamittaisia ja vaikeaselkoisia raportteja.     

Valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi. Meidän on huolehdittava, että selvitykset ja tutkimukset vastaavat päätöksenteon tietotarpeisiin, tieto on helposti ja ymmärrettävässä muodossa saatavilla ja että tiedon tuottajat ja hyödyntäjät ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään.