Lokakuun lopussa Säätytalolla kuhisi, kun 70 kestävän kehityksen eri sidosryhmien edustajaa kokoontui keskustelemaan Suomen kestävän kehityksen politiikan kipupisteistä ja muutospoluista. Työpaja oli osa syksyllä 2018 käynnistynyttä Suomen kestävän kehityksen politiikkaa arvioivaa POLKU2030-hanketta.
Hankkeen päätavoitteina on tuottaa monipuolisen aineiston perusteella riippumaton ja kokonaisvaltainen näkemys Suomen kestävän kehityksen politiikasta ja tuottaa yhdessä sidosryhmien kanssa konkreettisia suosituksia, joilla Suomi nousee nykyiseltä kolmossijalta kestävän kehityksen indeksin kärkimaaksi. Arviointia tekemässä ovat ajatushautomo Demos Helsinki, Suomen ympäristökeskus sekä Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS. Kansainvälisinä partnereina mukana ovat Sustainable Development Solutions Network sekä Stockholm Environment Institute.
Edustettuina työpajassa olivat muun muassa kunnat, yritysmaailma, nuoret sekä kansalaisjärjestöt. Paikalla oli myös suuri joukko tutkijoita. Monet osallistujat istuivat ensimmäistä kertaa samojen pöytien ääressä. Osallistujat pitivät useista sidosryhmistä koostuvaa osallistujajoukkoa hankkeen kannalta hyödyllisenä ja lisäarvoa tuottavana.
Tässä on selvästi kutsuttu monia eri sidosryhmiä tähän työhön mukaan. Avoin prosessi tuo ehdottomasti sen lisäarvon, että esiin pääsevät myös äänet, jotka eivät yleisesti tällaisessa työssä pääse, kommentoi työpajaan osallistunut Nuorten Agenda2030-ryhmän puheenjohtaja ja POLKU2030-hankkeen tukiryhmän jäsen Siiri Mäkelä.
Myös SAK:n Pia Björkbacka piti POLKU2030-hankkeen osallistavaa metodia hedelmällisenä lähestymistapana.
On tärkeää osallistua tällaisiin keskusteluihin, jotta saadaan oikeasti muutosta aikaan yhteiskunnassa ja tasapainoisesti eri sidosryhmien näkökulmia esiin. On kiinnostavaa tietää, mitä näistä asioista ajatellaan yhteiskunnassa laajemmin.
Työpajojen lisäksi hankkeessa järjestetään haastatteluja, pyöreän pöydän keskusteluja ja avoin kysely.
Työpajan osallistujilla oli pureskeltavanaan monta haastavaa kysymystä: Missä ovat Suomen kestävän kehityksen politiikan kipupisteet? Mitä tulisi muuttaa ja kenen tulisi tehdä tämä muutos, jotta päästään lähemmäs kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista?
Työpajan osallistujia ei heitetty yksin laajan teeman armoille, vaan pohjana työskentelylle toimivat hankkeen alustavat tulokset. Alustavien tutkimustulosten perusteella työpajassa käsiteltäviksi haasteiksi oli nostettu työ- ja talousajattelun uudistaminen, vesiekosysteemien kestävyys ja kestävät ruokajärjestelmät, metsien käyttö ja energiajärjestelmä, yhdenvertaisuus ja osallisuus, poikkihallinnollinen ulkopolitiikka, ja politiikan johtaminen.
Siiri Mäkelä piti alustavia tutkimustuloksia ja siten työpajatyöskentelyyn valittuja haasteita hyvällä tavalla yllättävinä.
Yllättävää, että tässä ympäristössä ja tämän hankkeen kontekstissa pystytään nostamaan esiin kritisoitavaksi niitä kestävän kehityksen teemoja, jotka ovat todella polttavia, mutta joista ei puhuta päivänpolitiikassa. Hienoa, että pystytään puhumaan näin avoimesti jopa vähän tabumaisista kestävään kehitykseen linkittyvistä aiheista.
Ryhmien keskustelussa nousi toistuvasti esiin kestävän kehityksen poikkileikkaavuus ja eri sektoreiden roolit kestävän kehityksen tavoittelussa.
Ympäristösuunnittelija Pirita Kuikka Helsingin kaupungilta piti työpajan työskentelymuotoa antoisana ja kiinnostavana.
Omasta ympäristökuplasta oli kiva nähdä, mitä muilla sektoreilla tapahtuu, ja mistä teemoista ollaan huolissaan. Työpajasta jäi käteen tunne, että kyllä tätä ahdistusta jaetaan, ja muutoksia tarvitaan monilla eri yhteiskunnan sektoreilla.
Työpajan lopuksi osallistujat esittivätkin toimenpideaihioita niin hallinnon, talous- ja työajattelun, kuin koulutusjärjestelmänkin uudistamiseksi. Työpajan tuloksia tullaan tarkastelemaan osana hankkeen tutkimusmateriaalia. Työpajan ja edelleen koko hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään muun muassa eduskuntavaalien alla käytävässä yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa, aineistona Suomen raportoidessa vuonna 2020 kansallisesta kestävän kehityksen työstä YK:n kestävän kehityksen foorumille, sekä päivitettäessä Agenda2030-toimintasuunnitelma vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.
Jäähän kuulolle - POLKU2030-hankkeen loppuraportti ja konkreettiset politiikkasuositukset julkaistaan helmikuussa 2019.
