Toimitusvarma sähkönjakeluverkko tarkoittaa käytännössä sitä, että sähkö kulkee luotettavasti tuottajalta kuluttajalle, ilman katkoksia. Pitkien sähkönsiirtoyhteyksien takana asuvien kotitalouksien pitkät sähkökatkot vähenevät, talot pysyvät lämpiminä ja pakastimeen syksyllä kootut marjat ja sienet säilyvät. Toimitusvarman sähköverkon rooli korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun hajautetun sähköntuotannon määrä esimerkiksi lisääntyvän tuuli- ja aurinkoenergian myötä kasvaa.
Vuonna 2013 voimaantulleen uuden sähkömarkkinalain myötä verkkoyhtiöt parantavat tällä hetkellä aktiivisesti jakeluverkkojensa toimitusvarmuutta. Keinoja toimitusvarmuuden parantamiseksi ovat esimerkiksi johtojen siirto maan alle, eli maakaapelointi, ilmajohtojen siirto metsäisiltä alueilta teiden vierustoille sekä ilmajohtojen säävarmuuden parantaminen huomioimalla puuston ja ilmajohtojen riittävä etäisyys.
Muun muassa tykkylumi voi aiheuttaa sähkökatkoksia ja vuoden 2017 alussa Kainuussa kärsittiin tykkylumen takia pitkistä ja laajoista sähkökatkoksista. Kuva: Kimmo Rauatmaa.
Uusien sähköjohtojen rakentaminen vaatii rakennuspaikasta, ympäristöstä ja verkon jännitteestä riippuen erilaisia viranomaisten myöntämiä lupia ja lausuntoja. Näiden menettelyiden ja alueen maanomistajien kanssa käytävien neuvottelujen on käytännössä todettu vievän niin paljon aikaa, että ne hidastavat toimitusvarmuusvaatimusten toteutumista sekä aiheuttavat korkeita kustannuksia. Lisäksi koko menettely vaatii toimijoilta runsaasti asiantuntemusta ja kokemusta, sillä mahdollisesti tarvittavia lupia voi olla useita, eikä aiheesta ole saatavilla kokonaisuutta käsittelevää ohjeistusta. Tieto eri viranomaisten ja toimijoiden välillä ei myöskään välttämättä kulje sujuvasti. Lupaprosessit koetaan jakeluverkkotoimijoiden näkökulmasta usein raskaiksi ja monimutkaisiksi.
Selvityksessä haastateltiin 21 jakeluverkkoyhtiötä. Oheisessa kuvassa on koottuna haastatteluissa ilmenneitä keskeisiä haasteita sähkönjakeluverkon rakentamiseen liittyvissä menettelyissä.
Sähkön jakeluverkon rakentamiseen liittyvän kokonaisuuden hahmottaminen ja parantaminen on nykyisessä järjestelmässä haastavaa. Asiaan liittyvä lainsäädäntö ja sen kehittämisvastuu jakautuvat usean eri ministeriön toimialalle. Sähkön jakeluverkon luvitusmenettelyjen sujuvoittaminen -hankkeessa on tarkasteltu ja etsitty erityisesti jakeluverkon luvituksessa olevia haasteita sekä keinoja näiden haasteiden ratkaisemiseksi, jotta toimitusvarmuustavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti.
Jakeluverkkoinvestointien luvituksen kokonaismenettelyn kuvausta tai kokonaisuutta käsittelevää ohjeistusta ei ole saatavilla, mikä tekee kokonaisuuden hahmottamisesta kaikkien sidosryhmien näkökulmasta haasteellista.
Hankkeen ohjausryhmässä on mukana edustajia kolmesta keskeisestä ministeriöstä. Ohjausryhmä tarkastelee teemaa eri näkökulmista ja työskentelee hankkeen työryhmän kanssa kohti yhteistä päämäärää: kaikkien osapuolten kannalta sujuvampaa ja kustannustehokkaampaa sähkön jakeluverkon rakentamiseen liittyvää luvituskokonaisuutta. Lisäksi työn aikana on haastateltu ja kuultu laajasti eri sidosryhmiä. Kaiken kaikkiaan haastateltiin 28 eri tahoa ja työn puitteissa järjestettyyn työpajaan otti osaa 25 henkilöä, jotka edustivat eri viranomaistahoja, maanomistajia, verkkoyhtiöitä, ministeriöitä ja konsultteja. Työpajassa eri tahot tuotiin saman pöydän ääreen keskustelemaan haasteista ja miettimään parannusehdotuksia. Näin saatiin arvokasta, laaja-alaista tietoa ja myös käytännön näkökulmia jakeluverkon rakentamiseen liittyvistä menettelyistä ja vaiheista.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS) tarjoaa erinomaisen lähtökohdan eri ministeriöiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien väliselle yhteistyölle. VN TEAS-hanke onkin arvokas toimintamalli eri tahojen yhteen saattamiseksi ja laajan kokonaisuuden arvioimiseksi. Hanke on omalta osaltaan sysäys sille, että sähkön toimitusvarmuuteen tähtääviä investointeja koskevaa luvitusta ja muita niihin liittyviä menettelyjä tarkasteltaisiin ja kehitettäisiin aiempaa paremmin kokonaisuutena.
Selvitys julkaistaan torstaina 23.8.2013, jolloin Helsingissä järjestetään myös seminaari selvityksen tuloksista.
Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen 15.8.2018 mennessä
Lisätietoja selvityksestä ja seminaarista saa hankkeen vastaavalta johtajalta Karoliina Joensuulta ([email protected]) tai koordinaattori Ilona Välimaalta ([email protected]).
Teksti: Ilona Välimaa ja Karoliina Joensuu, ÅF-Consult Oy
