Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu näkyvästi lupaus tietopohjaisesta politiikasta ja yhteistyön tiivistämisestä tiedeyhteisön kanssa. Kysymys siitä, miten tiede pystyy parhaiten tukemaan päätöksentekoa nykyisessä kompleksisten ilmiöiden maailmassa, on ajankohtainen niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. 

Euroopan komission tiedeneuvontaa tukeva Science Advice for Policy (SAPEA) asetti hiljattain monitieteellisen työryhmän pohtimaan asiaa, ja Suomessa tiedeakatemioiden yhteishanke Sofi kehittää maahamme sopivia uusia tiedeneuvonnan toimintamalleja.

Tiede on tukenut poliittista päätöksentekoa vuosisatojen ajan. Tieteellä onkin ollut keskeinen rooli Suomen ja Euroopan hyvinvoinnin historiallisessa kehityksessä. Tieteellinen vallankumous alkoi ravistella eurooppalaista hallintoa, sosiaalisia instituutioita ja uskomusmaailmaa kuutisensataa vuotta sitten, ja sillä matkalla olemme edelleen.

Tieteen kehitys ja yhteiskunnan muuttuminen ovat olleet rakentamassa nykytilannetta, jossa tieteen ja päätöksenteon välisen suhteen uudelleen miettiminen on noussut ajankohtaiseksi. Näköpiirissä on useita merkittäviä signaaleja, jotka tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden tiedeneuvonnan suunnittelussa.

Tietosynteesit rakentavat siltoja

Aikamme yhteiskunnallisella keskustelulla on taipumus polarisoitua. Lähes aiheesta kuin aiheesta tieteen ääni saa vastaansa heikosti perusteltua tietoa tai suoranaista valetietoa. Pätevien mutta yksittäisten tutkimustulosten on vaikea saada ääntään kuuluviin. Tiedeneuvonta pystyy vastaamaan huutoon tuottamalla ajankohtaisista aiheista päteviä tietosynteesejä. Nämä alan parhaiden tutkijoiden laatimat tieteelliset yhteenvedot myös siirtävät fokusta yksittäisistä tutkimustuloksista asioihin, joista tiedeyhteisöllä on riittävä yksimielisyys. Tietosynteesit rakentavat sillan päätöksentekoon vaikuttavien polarisoituneiden erimielisyyksien yli.

Narratiivinen päätöksenteko

Käyttäytymistieteiden ja sosiaalitieteiden avulla on saatu yhä enemmän näyttöä siitä, että ajatus ihmisestä rationaalisena valitsijana ei päde. Ihminen hahmottaa tieteellistä tietoa arvojen ja identiteetin pohjalta, ja aivot rakentavat maailmaa narratiivisesti ja metaforisesti. Euroopan komission tutkimuskeskus Joint Research Centre (JRC) on koonnut yhteen keskustelua ihmiskäsityksestä tieteen ja politiikan keskiössä Understanding our Political Nature -raportissa. Muuttuva ihmiskäsitys tulee ottaa huomioon tiedon kehystämisessä, jalostamisessa ja viestinnässä.

Miten tiedeneuvojat valitaan?

Yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi on olemassa monenlaisia tapoja koota tietoa ja kutsua tiedeneuvojia päätöksentekijöiden avuksi. Miten tiedeneuvojat tulisi valita, kun erilaiset yhteiskunnalliset haasteet vaativat erilaisia ratkaisemistapojen kehittämistä tähtääviä toimia ja asiantuntijoita. Tätä kysymystä mietitään Suomessa aktiivisesti mm. Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen vastuualueella sekä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnassa.

Monisukupolvinen neuvonta

Tieteen ja päätöksenteon välisessä vuorovaikutuksessa pätee sama kuin muussakin sosiaalisessa toiminnassa: on helpointa lähestyä tuttuja ja asemansa vakiinnuttaneita ihmisiä. Nuoret tutkijat tulevat liian helposti ohitetuiksi, vaikka juuri he ovat usein monialaisesti ja ennakkoluulottomasti orientoituneita sekä motivoituneita rakentamaan yhteiskunnallista asiantuntijarooliaan. Aikamme tiedeneuvonnan on huolehdittava siitä, että saamme kaikki parhaat osaajat monisukupolvisesti mukaan.

Itsenäisten tiedeakatemioiden rooli

Tiedeakatemiat edustavat riippumatonta tiedeyhteisöä. Tiedeneuvonta on ollut osa niiden toimintaa tiedeakatemia-instituution varhaisista vaiheista asti. Vaihtoehtoisten faktojen ja uskottavan oloisen pseudotieteen maailmassa on tärkeä huomata, että itsenäiset tiedeakatemiat ovat luonteva taho tiedeneuvonnan järjestelyissä ja keskustelukumppani tieteen ja päätöksenteon välisten suhteiden kansallisessa ja kansainvälisessä pohdinnassa.

Tule mukaan keskusteluun

Suomella on EU:n puheenjohtajakaudella mahdollisuus lähettää vahva muutoksen viesti ympäri Eurooppaa tiedeneuvonnan tulevaisuudesta. Suomalaisen Tiedeakatemian koordinoima neljän tiedeakatemian tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofi järjestää yhdessä EU:n komission tiedeneuvonnan tukevan SAPEAn kanssa kansainvälisen Future of Science Advice -symposiumin Helsingissä marraskuun 13. päivä. Kotimaisina kumppaneina tapahtumassa ovat Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Tule mukaan keskustelemaan tulevaisuuden tiedeneuvonnasta! Lisätietoa ja ilmoittautuminen: sapea.info/symposium.

Teksti: Jaakko Kuosmanen ja Pekka Aula, Suomalainen Tiedeakatemia