Olen toiminut valtioneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksikössä korkeakouluharjoittelijana viimeisen kolmen kuukauden ajan. Kuten kahden aiemman vuoden harjoittelijat, pääsin minäkin syventymään erityisesti valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoimintaan eli VN TEAS-toimintaan, kun toteutin arviointikyselyn tälle päätöksentekoa tukevalle tutkimusrahoituksen muodolle. Kysely lähetettiin vuonna 2016 VN TEAS-hankerahoitusta hakeneille tutkijoille, virkamiehille sekä päätöksentekijöille. Tämän vuoden kyselyä laatiessamme pyrimme kyselyn keventämiseen sekä kysymysten ymmärrettävyyteen ja selkokielisyyteen. Selkeytyksellä muuttuneista kysymys- ja asteikkomuodoista suora vertailtavuus kärsi hieman, mutta tämä on ollut tietoinen valinta: mahdollisimman käytettävässä muodossa saatava tieto nähtiin VN TEASin kehittämisen ja arvioinnin kannalta oleellisempana kuin täsmälleen vertailukelpoiset kysymykset vuosien välillä.
Toiminnan tunnettuus parantunut
Siinä missä kahtena aikaisempana vuonna VN TEAS-toiminta on ollut alkutaipaleellaan, voi tämän vuoden arviointikyselyn vastauksista päätellä, että toiminta on jo ennättänyt alkuhuumasta vakiintumisvaiheeseen. Erityisen ilahduttavaa kyselyn tuloksissa oli, että 98,5 % kyselyyn vastanneista oli samaa mieltä väitteen ”Ministeriössäni ollaan tietoisia VN TEAS-toiminnasta” kanssa. Ajatusta toiminnan vakiintumisesta tukee erityisesti se, että ”en osaa sanoa” -vastausten määrät olivat vähentyneet merkittävästi sekä virkamiesten että tutkijoiden kyselyssä. Kyselyyn vastanneiden määrät myös putosivat noin kolmanneksella, mikä saattaa osaltaan johtua siitä, että jo tutuksi tullut toiminta ei herätä enää suuria intohimoja suuntaan tai toiseen.
Vastausten keskiarvot olivat liki kaikissa kysymyksissä korkeampia kuin edellisinä vuosina, eikä merkittäviä laskuja ollut havaittavissa minkään kysymyksen kohdalla. Vuonna 2016 kyselyn tulosten keskeiseksi havainnoksi noussut onnistunut tiedon hyödyntäminen nousi kirkkaasti esiin myös tämän vuoden kyselyssä: virkamiesten kyselyssä 82 % vastaajista kertoi, että selvitys- ja tutkimushankkeiden tuottamaa tietoa on hyödynnetty vastaajan edustamassa ministeriössä. Lisäksi 62 % virkamiehistä oli samaa mieltä sen kanssa, että VN TEAS -toiminnalla on merkitystä johtamisen ja ohjauksen välineenä vastaajan edustamassa ministeriössä. Samoilla linjoilla olivat myös VN TEAS-hankkeita toteuttaneet tutkijat, joista 81 % koki, että VN TEAS -toiminta on hyvä keino vaikuttaa tutkimustiedolla päätöksentekoon. Erityisen vahvasti tätä mieltä olivat yrityksiä edustaneet tutkijat.
Verkkosivut hyödyllisin viestintäkanava
Toissa vuonna kyselystä nousseet VN TEAS-toiminnan keskeisimmät vahvuudet liittyivät avoimuuteen ja vuorovaikutukseen. Viestinnällisten toimien vahvistamisen myötä vuorovaikutuksesta haluttiin tänä vuonna saada entistäkin tarkempaa tietoa. Sekä virkamiesten että hankkeita toteuttaneiden tutkijoiden mukaan hyödyllisimpiä viestintäkanavia olivat VN TEAS -julkaisusarja, tietokayttoon.fi -verkkosivut sekä seminaarit ja muut tilaisuudet. Virkamiesten vastauksissa näistä jäivät vain aavistuksen jälkeen lehdistötiedotteet ja policy briefit. Sosiaalisen median kanavia kuten Twitteriä, YouTubea ja Slidesharea ei koettu kummassakaan vastaajaryhmässä yhtä hyödylliseksi. Kysely ei kerro, ovatko sosiaalisen median kanavat silti vastaajille tuttuja.
Tutkijat korostavat ohjausryhmätyön merkitystä
Siinä missä numeraalisesti arvioidut kysymykset saivat säännönmukaisesti kohtuullisen hyviä arvioita, nousi avovastauksien kautta esiin tarkempaa huomiota edellyttäviä näkemyksiä. Virkamiehiltä tulleita konkreettisia pohtimisen arvoisia ideoita olivat muun muassa yksittäisten selvitysten ja tutkimusten volyymin riittävä koko sekä ad hoc -hakujen tarkoituksen selkeyttäminen ja vuotuisten hakujen määrää vähentäminen. Tutkijoiden avovastauksissa taas korostui erityisesti ohjausryhmätyön merkitys ja toisaalta haasteet siinä, jos ohjausryhmätyö ei pääse alkamaan heti hankkeen käynnistyttyä tai jos ohjausryhmä on keskenään epäjohdonmukainen.
Itse kyselyn suurin haaste liittyi päätöksentekijöiden kyselyn alhaiseen vastausmäärään, jota tosin ennakoimmekin. Pyrimme pitämään kysymysosion tiiviinä ja siirsimme kyselyn painopistettä hanketietoisuuteen. Kahden vuoden kyselyiden perusteella vaikuttaa siltä, että kiireisistä päätöksentekijöistä vain muutama ennättää vastata kyselyyn. Kokeilun arvoinen tapa selvittää päätöksentekijöiden kokemuksia VN TEAS-hankkeista ja samalla kartoittaa hankkeiden vaikuttavuutta päätöksentekoon voisi olla avainhenkilöiden kuten erityisavustajien kanssa käytävät keskustelut joko kahdestaan tai vaikkapa aamukahvitilaisuuksien yhteydessä. Näissä voisi myös syvemmin ja vuorovaikutteisemmin hankkia ymmärrystä siitä, millainen rooli tutkimustiedolla on päätöksenteossa päätöksentekijöiden näkökulmasta.
VN TEAS-arviointikyselyn sekä ministeriöissä käytyjen TEAS-keskustelujen pohjalta on itselleni vahvistunut käsitys siitä, että valtioneuvoston tilaamalla päätöksentekoa tukevalla selvitys- ja tutkimustoiminnalla on oma roolinsa ja paikkansa. Kolmen vuoden aikana toteutetuissa arviointikyselyissä esiin nousseet haasteet aikataulujen tiukkuudesta tai vuorovaikutuksen kehittämisestä ovat ratkaistavissa, kun toimintatapoja pysähdytään kehittämään Suomi 100 -henkisesti yhdessä. Kuten yhden tutkijan avovastauksessa todettiin, myös minä “Pidän sinällään hyvänä sitä, että valtioneuvosto voi tilata selvityksen jostain tärkeästä pitämästään aiheesta.” Aikana, jota usein kuvataan sanaparilla ”tiedon jälkeinen”, ei helposti käytettävissä olevan tutkitun tiedon roolia päätöksenteon tukena voi mielestäni korostaa liikaa.
Lisätiedot:
VN TEAS -arviointikyselyn tuloksia 2017
Teksti: Silja Uusikangas on työskennellyt kevään 2017 korkeakouluharjoittelijana valtioneuvoston kanslian VN TEAS-tiimissä.
Kuva: Risto Alatarvas
