Nuorten rikollisuus ja nuorison polarisoituminen hyvinvoiviin ja rikoksilla oireilevaan syrjäytyneeseen vähemmistöön herättää huolta poliittisten päättäjien ja virkamiesten keskuudessa. Huoli on jo johtanut konkreettisiin toimiin rikoksilla oireilevien nuorten auttamiseksi.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on vahvat kirjaukset uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Hallitusohjelman mukaan kriminaalipolitiikka tähtää kokonais- ja uusintarikollisuuden vähentämiseen, vaikuttavan kuntouttavan toiminnan vahvistamiseen sekä rikosseuraamusviranomaisten ja muiden sektoreiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Hallitusohjelman mukaan vankilasta ja yhdyskuntaseuraamuksista vapautuvat ohjataan sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä rikollisuutta ehkäiseviin kuntoutuspalveluihin.
Oikeusministeriö on kehittänyt valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden strategian mukaisesti yhdessä rikoksentorjuntaneuvoston sekä muiden rikosprosessiin ja nuorten auttamiseen liittyvien tahojen kanssa toimintamallin rikoksilla oireileville nuorille. Toimintamalli sovittaa rikosprosessin kanssa yhteen eri viranomaisten toiminnot sekä ennaltaehkäiseviä palveluita tuottavien tahojen toimenpiteet.
Toimintamallia valmistelleen työryhmän työn tueksi toteutettiin tutkimushanke, jossa selvitettiin muun muassa nuorten rikoksiin puuttumista ja palvelujärjestelmää Suomen kunnissa. Tutkimuksen toteutti Nuorisotutkimusseura osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.
Kuka vastaa nuorten rikoksiin? -tutkimuksen tärkein havainto oli, että nuoren tilanteen arviointi ei ole systemaattista, rikosten jättämistä tukevia menetelmiä ei ole kehitetty riittävästi, eikä nuoren palvelukokonaisuudella ole selkeää vastuutahoa. Tutkimuksessa ehdotettiin lisäksi, että rikosoikeuden ja lastensuojelun prosessit sovitettaisiin nuoren edun mukaisesti. Nuorten ja nuorten aikuisten tilannetta palveluissa voisi tutkimuksen mukaan vahvistaa myös nuorisososiaalityöllä, sillä lastensuojelun asiakkaista merkittävä osa on teini-ikäisiä.
Tutkimustulosten pohjalta rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin keskeiseksi periaatteeksi linjattiin, että nuoren tukemisen tulee pohjautua systemaattiselle nuoren tarpeen arvioinnille ja kokonaisvastuun nuoren tilanteesta tulee kuulua yhdelle työntekijälle.
Tutkimustiedon pohjalta kehitettyä toimintamallia testataan pääministeri Marinin hallitusohjelmaan liittyvässä rikosten ehkäisyhankkeessa. Hankkeelle on kolmivuotinen rahoitus, joka mahdollistaa nuorten auttamiseen keskittyvän toimintamallin pilotoinnin muutamalla paikkakunnalla. Haku pilottiin on parhaillaan käynnissä ja ratkaisut pilottipaikkakunnista tehdään kevään aikana.
Teksti: neuvotteleva virkamies Minna Piispa, oikeusministeriö
