Ilmastotyötä ohjaavaa ilmastolakia ollaan uudistamassa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on esittänyt tavoitteeksi, että Suomeen saataisiin maailman paras ilmastolaki.

Hyviä ideoita voi ammentaa vastaavista laeista, joita on säädetty ympäri maailmaa. Lajissaan ensimmäistä lakia Isossa-Britanniassa pidetään edelleen yhtenä parhaista. Vahvuuksiksi on tulkittu mm. päästötavoitteita toteuttavat päästöbudjetit ja riippumattoman asiantuntijaelimen vahva rooli.

Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa on käynnissä UUSILMA-hanke, joka tarkastelee ilmastolain mahdollisia uusia keinoja. Tutkimushankkeessa luupin alla ovat ainakin päästöbudjetit, päästöjen hyvittäminen (kompensaatiot) ja nielujen kytkeminen päästövähennyksiin markkinapaikalla, joka on ennen tunnettu myös hiilipörssin nimellä.

Siirtymä ilmastoneutraaliuteen on niin valtava ja vaativa urakka, että se edellyttää uusia ja ehkä uudenlaisiakin keinoja. Tätä varten voidaan joko kehittää ilmastolakia tai muuttaa muuta lainsäädäntöä.

Pitäisikö esimerkiksi kuntia velvoittaa asettamaan ilmastoneutraaliustavoite ja laatimaan tiekartta siihen pääsemiseksi? Nykyinen ilmastolaki koskee vain valtiota, vaikka kunnilla ja niiden omistamilla yhtiöillä on ratkaiseva rooli päästöjen vähentämisessä käytännössä.

Viime aikoina on puhuttu paljon valtionyhtiöiden vastuusta. Olisiko laki oikea tapa asettaa jonkinlaisia velvoitteita myös valtionyhtiöille?

Finanssipolitiikalla on iso merkitys päästöjenkin kannalta. Voisiko lainsäädäntö ohjata nykyistä vahvemmin valtion budjettia ilmastoimien huomioon ottamiseksi?

Nämä ehdotukset kuulostavat kuitenkin vielä aika tavanomaisilta. Tarvittaisiinko rohkeampiakin avauksia?

Pistä siis mietintämyssy päähän ja jaa omat vinkkisi uudenlaisista työkaluista hankkeen asiantuntijoiden kanssa somessa! Käytä aihetunnistetta #UUSILMA ja merkitse minut (@orastynkkynen), jotta viesti tavoittaa varmasti.

Teksti: Oras Tynkkynen, henkilökuva Eeva Murtolahti