Tietojohtaminen voi määrittää maakuntien onnistumisen – valmistelussa tällä hetkellä merkittävää vaihtelua
Tietojohtaminen vaikuttaa olennaisesti siihen, millä tavalla maakunnat onnistuvat tehtävissä, jotka siirtyvät niille maakunta- ja sote-uudistuksessa. Tietojohtamisen valmistelua kuvaava väliraportti kertoo, että työ on edennyt maakunnissa eri tahtiin.
Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseksi palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa on tehtävä tietoon perustuvia ratkaisuja. Tietojohtamisen avulla maakunnat voivat ohjata sekä omaa että yksityistä palveluntuotantoa sekä palveluihin kohdistuvaa kysyntää.
Tukea strategian toteuttamiseen, budjetin seurantaan ja palvelutuotannon ohjaukseen
Haastattelujen perusteella osassa maakunnista suunnitelmat ja valmiudet tietojohtamisen käytäntöjen jalkauttamiseen ovat jo pitkällä, kun taas osa vasta hahmottelee, mitä tietojohtaminen heidän kohdallaan tarkoittaa. Myös maakuntien edustajien käsitys tietojohtamisesta vaihtelee: toiset näkevät sen laajasti tiedolla johtamisena, toiset tietojärjestelmäkeskeisesti tiedon johtamisena.
Tietotarpeiden ja tietojohtamisen tarkempien tavoitteiden määrittely on maakunnissa vielä kesken, mutta useita tarpeita on kuitenkin jo tunnistettu. Yleisimmin tunnistetut tarpeet liittyivät strategian toteutumisen ja rahojen riittämisen seurantaan. Valtaosassa maakuntia on tiedostettu, että palvelutuotannon ja kysynnän ohjauksessa hyödynnetyn tiedon tulee olla reaaliaikaista ja tulevaisuuteen katsovaa.
Myös tietojohtamisen resurssit vaihtelevat. Tietojohtamiseen valmisteluun voi olla nimettynä maakunnassa useita poikkihallinnollisia työryhmiä ja oma vastuuhenkilö, kun taas joissain maakunnissa valmistelua ei henkilöstöresurssien osalta ole juurikaan organisoitu. Haasteena on myös osaajapula.
Parempia julkisia palveluja rakenteista riippumatta
Tietojohtamisen valmistelu ovat pääosin edenneet maakunnissa sote-kärki edellä. Tätä selittävät olemassa olevat alueelliset sairaanhoitopiirien tai kuntayhtymien sote-rakenteet. Tietojohtamisen valmistelu koskee maakunnissa jokaista päätöksentekotasoa. Tietojohtamiseen liittyy merkittäviä tietojärjestelmien kehittämistarpeita, mutta vähintään yhtä tärkeää on toimintakulttuurin muutos kohti tiedon systemaattista hyödyntämistä päätöksenteossa.
Tietojohtamisen valmistelu on ajankohtaista riippumatta siitä, millaisessa muodossa maakunta- ja sote-uudistusta viedään eteenpäin. Maakunnissa tähän mennessä tehty työ toimii kiihdyttimenä tietojohtamisen ja parempien julkisten palveluiden kehittämiselle.
Selvitys on osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen toteuttavat Nordic Healthcare Group, MDI Tampereen teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto.
Lisätietoja: tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä, Nordic Healthcare Group, p. 050 4100 737, etunimi.sukunimi(at)nhg.fi, hankejohtaja Päivi Hämäläinen, STM, p. 0295 163270, paivi.m.hamalainen(at)stm.fi, erityisasiantuntija Sonja Manssila, VM, p. 0295 530534, sonja.manssila(at)vm.fi
