Ympäristörikoshyötyjen tilannekuva (YMRIHY)

Käynnissä

Toteuttajat

Itä-Suomen yliopisto, Poliisiammattikorkeakoulu

Rahoitussumma

99447 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2019–10/2020

Hankkeen tavoitteena on tuottaa ympäristörikoksilla tavoiteltujen ja saatujen taloudellisten hyötyjen tilannekuva. Lisäksi hankkeessa tuotetaan arvio siitä, kuinka tehokkaasti ympäristörikoksilla saatua rikoshyötyä saadaan perittyä valtiolle ja paljonko hyödystä olisi mahdollista palauttaa ympäristörikostorjuntaan. Hankkeessa tuotetaan koulutusmateriaalia ympäristörikoskoulutuksessa hyödynnettäväksi niin poliisissa kuin laajemmin eri sidosryhmissä. Tuottamalla aikaisempaa yksityiskohtaisempaa tietoa rikoshyödyn määrästä, on mahdollista lisätä kansalaisten yleistä tietoisuutta ympäristörikosten vahingollisuudesta yhteiskunnalle.

Hankkeessa analysoidaan vuosina 2013–2017 annetut kaikki tuomioistuinratkaisut ympäristörikoksissa sekä kerätään empiiristä aineistoa esimerkiksi esitutkinnassa ilmenevien, rikoshyödyn selvittelyä ja laskemista koskevien haasteiden tunnistamiseksi. Keskeistä on arvioida ympäristörikoksilla tavoitellun taloudellisen hyödyn määrää niin poliisin tietoon tulleiden tapausten kuin tuomioistuimessa käsiteltyjen rikosten  pohjalta. Hanke jakaantuu seuraaviin osahankkeisiin:

  1. Piiloon jäävän ympäristörikollisuuden määrän ja luonteen arviointi sekä sen selvittäminen, kuinka suuresta rikoshyödystä piiloon jäävässä  ympäristörikollisuudessa on kyse.
  2. Ympäristörikoshyödyn laskeminen ja selvittäminen esitutkinnassa, missä selvitetään miten ympäristörikoksiin liittyvä rikoshyöty tyypillisesti lasketaan ja millaisia kuluja on hyväksytty nettohyötyn selvittämiseksi. Lisäksi selvitetään millaiset ovat rikoshyödyn selvittämisen hyvät käytänteet ja mahdolliset haasteet esitutkinnassa.
  3. Ympäristörikoshyödyn tuomitsemiskäytäntö, jossa selvitetään tuomioiden perusteella, missä toiminnassa rikos on tehty, onko kyse yritystoiminnasta sekä millaista hyötyä tuomion mukaan rikoksella on saatu.
  4. Tuomitun rikoshyödyn perinnän onnistuneisuus eli miten tehokkaasti ympäristörikosten rikoshyötyä saadaan perittyä ja paljonko vuosittain  siitä kertyisi varoja palautettavaksi ympäristörikostorjuntaan.
  5. Ennallistamiskustannusten ja rikoshyödyn menettämisen suhteen huomioiminen de lege ferenda, missä tarkastellaan rikosoikeudellisten ja hallinto-oikeudellisten vastuiden keskinäisen suhteen synkronointia niin, että saavutetaan sekä vastaajan kannalta oikeudenmukainen että ympäristön kannalta suotuisa lopputilanne.
  6. Valtiolle tuomitun rikoshyödyn korvamerkintä eli voidaanko ympäristörikoksilla saatua taloudellista hyötyä palauttaa ympäristörikosten torjuntatyön resurssointiin ja mitkä olisivat mahdollisia ja toimivia tapoja siihen.
  7. Hallinnollisen sanktioinnin selvityksen täydentäminen, jossa tunnistetaan ne lainvastaiset teot, joilla tavoiteltu taloudellinen hyöty on siinä määrin kaavamaista, että ne soveltuvat hallinnollisesti sanktioitaviksi ja joita koskevaan hallinnolliseen sanktioon voitaisiin sisällyttää rangaistuksellisen osan lisäksi rikoshyötyä vastaava rahasumma.

Ota yhteyttä:

Leila Suvantola, Itä-Suomen yliopisto, p. 050  358 1879, etunimi.sukunimi(at)uef.fi ja Terhi Kankaanranta, Poliisiammattikorkeakoulu, p. 050 456 1307, etunimi.sukunimi(at)poliisi.fi

Ympäristörikoksilla saatujen taloudellisten hyötyjen tilannekuva

Yhteyshenkilö ministeriössä