Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamiseen tarvitaan johdonmukaisuutta ja yhteistä tahtoa

Katsauksessa nostetaan esille tuloksia VakaVai -hankkeen (Selvitys varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista 2016–2017) ensimmäisestä vaiheesta, jossa Manner-Suomen kuntien varhaiskasvatuksen johtajat arvioivat varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön tehtyjen muutosten vaikutuksia.

Lainsäädännön uudistamisessa on ollut sekä sisällöllisiä että taloudellisia päämääriä. Joiltakin osin uudistukset ovat olleet ristiriidassa keskenään.

Kuntien varhaiskasvatuksen johtajien arvioiden mukaan lapsen oikeuksia ja lapsen etua korostavan varhaiskasvatuslain lähtökohdat ja tavoitteet ovat oikeansuuntaisia.

Uudistettu lainsäädäntö selkiyttää varhaiskasvatuksen pedagogista tehtävää ja vahvistaa varhaiskasvatuksen asemaa osana koulutusjärjestelmää.

Vahvistuva pedagoginen rooli on haaste erilaisille varhaiskasvatuspalveluille ja henkilöstön pedagogiselle osaamiselle.

Kunnat ovat tehneet erilaisia ratkaisuja lapsen subjektiivisen oikeuden rajaamisesta sekä aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun nostamisesta.

Selvitys antaa viitteitä siitä, että subjektiivisen oikeuden rajaamisella ja suhdeluvun nostamisella ei tulla saavuttamaan tavoiteltuja säästöjä valtakunnan tasolla.

Kuntien erilaisten ratkaisujen myötä Suomeen on rakentunut varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä, jossa lasten, vanhempien ja työntekijöiden arjen edellytykset vaihtelevat kuntien välillä.