Kasvuvyöhykkeet rikkovat rajoja

Kasvuvyöhykkeet alueiden yhdistäjinä

Alueiden kehittämisessä tunnistetaan kaupunkikeskusten väliin sijoittuvia kasvuvyöhykkeitä tai kasvukäytäviä, joiden perustana on toimiva liikennejärjestelmä. Kasvuvyöhykkeen kaupunkien välillä on paljon esimerkiksi työssäkäyntiin, opiskeluun, yritystoimintaan ja palvelujen käyttöön liittyviä yhteyksiä ja liikkumista. Suurempien kaupunkien väliin jäävät alueet pyrkivät hyötymään sijainnistaan ja pääsemään mukaan keskusten kasvuun.

Kasvuvyöhykkeitä tunnistetaan eri aluetasoilla ja niitä käytetään työkaluina erityisesti alueiden markkinoinnissa, investointien houkuttelussa ja eri toimijoiden yhteistyön lisäämisessä yli hallinnollisten rajojen. Kasvuvyöhykkeiden kautta pystytään hahmottamaan myös alueiden välisiä virtoja ja kytkentöjä.

Kasvuvyöhykkeisiin perustuvassa vyöhykekehittämisessä olennaista on yhteisen strategisen näkemyksen etsiminen yli hallinnollisten rajojen, jotta kehittämisratkaisuissa vältytään osaoptimoinnin vaaralta. Paras pohja kehittämiselle muodostuu, kun keskusten välillä on riittävästi erilaista vuorovaikutusta ja kasvupotentiaalia. Alueellisen vuorovaikutuksen tarkastelu on siksi tarpeellista vakiinnuttaa osaksi päätöksentekoa sekä valtion ja alueiden välisiä neuvotteluja.

Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa (ToKaSu) -hankkeessa on selvitetty kasvuvyöhykkeiden merkitystä ja niiden kehittämistarpeita. Tietopohjana on käytetty tilastoja, paikkatietoja, aluekehittäjien ja yritysten näkemyksiä sekä kansainvälisiä vertailukohteita. Tulokset tarjoavat välineitä arvioida vyöhykkeitä ja suunnata kehittämistoimia siten, että vyöhykkeillä tapahtuva vuorovaikutus voidaan ottaa huomioon maakuntauudistuksen ja muiden muutosten yhteydessä.