Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Yleistyvä vihapuhe vähentää osallistumista politiikkaan ja julkiseen keskusteluun

Päättäjät kohtaavat vihapuhetta suhteellisen usein. Kolmannes kuntapäättäjistä ja miltei puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena luottamus- tai virkatehtäviensä vuoksi. Kaksi kolmasosaa myös katsoi vihapuheen lisääntyneen julkisessa keskustelussa. Vihapuheen taustalla voi olla impulsiivinen toiminta, mutta sitä käytetään myös tietoisesti poliittiseen painostukseen.

Tutkimuksessa vihapuheella tarkoitetaan halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät suvaitsemattomuuteen tai kohdistuvat ihmisiin tai ihmisryhmiin heidän taustansa tai ominaisuuksiensa vuoksi.

Vihapuhe vaikuttaa sen kohteisiin. Se voi vähentää heidän osallistumistaan politiikkaan ja julkiseen keskusteluun. Puolet kuntapäättäjistä kertoi sen vähentäneen heidän luottamustaan tuntemattomiin ihmisiin, ja 42 prosentilla halu osallistua julkiseen keskusteluun oli vähentynyt. Pelkkä vihapuheen uhka voi myös vaikuttaa. Neljännes niistä päättäjistä, jotka eivät itse olleet kokeneet vihapuhetta, kertoi sen uhan vähentäneen heidän haluaan osallistua julkiseen keskusteluun.

Vihapuhe on ongelma yhteiskunnalliselle päätöksenteolle, jos päättäjät vetäytyvät julkisesta keskustelusta tai jos vihapuhetta paljon kohtaaviin ryhmiin kuuluvat eivät halua hakea luottamustehtäviin.

Tutkimuksen mukaan oikeustoimien lisäksi myös muiden toimenpiteiden avulla voidaan torjua ja ehkäistä vihapuhetta. Ehdotamme toimenpiteiksi muun muassa päättäjien vahvempaa arvojohtajuutta ja vihapuheen tuomitsemista, asiallisen puheen rajojen määrittelyä poliittisessa toiminnassa sekä sosiaalisen median alustojen vastuunkantoa.