Ikääntyneiden pitkäaikaispalvelujen maakunnallisen harmonisoinnin vaikutuksia selvitettiin laskennallisesti

Palvelujen myöntämisperusteiden harmonisoinnilla voidaan lisätä yhdenvertaisuutta palvelujen saannissa ja tukea samalla palvelurakenteen keventymistä

Sote-palveluja ollaan siirtämässä isompien järjestäjien, eli maakuntien vastuulle. Toteutuessaan tämä myös johtaisi palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistämiseen maakunnittain.

Selvityksen päätavoitteena oli arvioida ikääntyneiden pitkäaikaispalvelujen yhdenmukaistamisen, eli harmonisoinnin, vaikutuksia palvelujen käyttöön ja kustannuksiin maakunnissa. Lisäksi tarkasteltiin jo tapahtunutta palvelujen harmonisoitumista niissä maakunnissa, joissa toimii jo nykyisin yksi maakunnallinen järjestäjäorganisaatio.

Palvelujen peittävyyksissä on tällä hetkellä eroja maakuntien ja kuntien välillä. Tämä johtuu ainakin osittain erilaisista palvelujen myöntämisen kriteereistä. Koska eroja on, kriteerien harmonisoinnilla olisi merkittäviä vaikutuksia palvelujen peittävyyksiin. Kustannusvaikutukset riippuvat kunkin maakunnan lähtötilanteesta sekä asetettavasta tavoitetasosta: Selvityksessä tarkastellun esimerkkipalvelurakenteen mukaisesti toteutettuna harmonisointi tuottaisi nykyisellä väestörakenteella noin puolen miljardin euron vuosittaiset kustannussäästöt koko maan tasolla yhteen laskettuna. Laskelma on kuitenkin vain teoreettinen, koska se perustuu mallin-nettuihin kustannuksiin ja lisäksi se edellyttäisi todellisuudessa mittavaa kehitystyötä palvelurakenteiden keventämiseksi.

Palvelujen myöntämisperusteiden harmonisointi on ensimmäinen askel ikääntyneiden palve-lujen kehittämisessä maakunnallisesti. Se tarkoittaisi nykyistä yhdenvertaisempaa palveluihin pääsyä ja palvelurakenteiden harmonisoitumista, jonka havaittiin jo osittain tapahtuneen palvelujaan yhdenmukaistaneissa maakunnissa. Lisäksi samaan aikaan on pyrittävä lisäämään palvelujen vaikuttavuutta ja keventämään palvelurakennetta monin eri tavoin.

Selvityksessä hyödynnettiin olemassa olevaa tilastoaineistoa, kerättiin kvalitatiivista tietoa harmonisoinnista sekä luotiin laskennallinen malli ja erilaisia skenaarioita harmonisoinnin vaikutusten arvioimiseksi.