Aidosti yhdenvertaiset – yhdenvertaisuuslain arviointihankkeen tulokset

Yhdenvertaisuuslain uudistuksessa on edetty oikeaan suuntaan. Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät lain täytäntöönpanoon.

Tässä vuonna 2019 käynnistyneessä yhdenvertaisuuslain arviointihankkeessa tarkasteltiin uudistetun yhdenvertaisuuslain vaikutuksia syrjintää kokeneiden oikeussuojaan, syrjinnän ehkäisemiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden 2015 alussa.

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida yhdenvertaisuuslain toimivuutta eri syrjintäperusteiden ja syrjinnän muotojen näkökulmasta. Arvioinnin aineisto koostui tuomioistuinten, valvontaviranomaisten ja laillisuusvalvojien kantelu- ja ratkaisuaineistoista, asiantuntija- ja sidosryhmähaastatteluista sekä työelämälle suunnatuista haastatteluista ja kyselystä.

Uudistetun yhdenvertaisuuslain keskeisenä tavoitteena oli syrjintäkiellon yhtenäistäminen ja eri syrjintäperusteiden saattaminen yhtenäisen oikeussuojan piiriin kaikilla elämänalueilla. Lainsäädännön tasolla moni uudistuksen tavoitteista on onnistunut ja lain keinovalikoimaa pidetään yleisesti ottaen hyvänä. Eri syrjintäperusteet on aikaisempaan lakiin verrattuna huomioitu paremmin ja sääntelyä on yhdenmukaistettu.

Tutkimuksessa tunnistettiin joitakin säädöstason asioita, jotka eivät täysin vastaa lain tarkoitusperiä tai joissa ilmeni epäselvyyttä. Nämä liittyvät muun muassa häirinnän määritelmään, yhdenvertaisuusvaltuutetun mahdollisuuteen viedä syrjintäasioita yhdenvertaisuus- ja tasa arvolautakuntaan uhria nimeämättä ja erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteisiin työelämässä.

Suurimmat haasteet yhdenvertaisuuslain tavoitteiden toteutumiselle liittyvät kuitenkin lain täytäntöönpanoon ja siihen, miten eri syrjintäperusteilla tapahtuva syrjintä valikoituu eri oikeussuojakanaviin. Valikoitumisen vuoksi syrjinnän seuraamuksetkin ovat käytännössä syrjintäperusteittain eriytyneitä. Kaikki syrjintäperusteet eivät ole vielä täysin yhdenmukaisessa asemassa johtuen osin myös siitä, että yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain säädökset ovat edelleen joiltain osin toisistaan poikkeavat.