Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Moskova puhuu -raportti valottaa Venäjän strategista viestintää
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistaan 4. toukokuuta selvitys Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteistä – Govorit Moskva, Moskova puhuu. Selvityksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä Venäjän strategisesta viestinnästä ja sen taustoista sekä oheisilmiöistä.
Selvitys keskittyy erityisesti Venäjän ylimmän valtiojohdon ajatteluun ja viestintään. Samalla se kuvaa nyky-Venäjää taustoittaessaan Venäjän strategisen viestinnän normatiivisia, historiallisia, yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja kansainvälispoliittisia lähtökohtia.
Selvitys eroaa monesta lännessä tuotetusta tutkimuksesta siinä, että se perustuu suurelta osin venäjänkielisiin kirjallisiin alkuperäislähteisiin. Lisäksi on haastateltu Venäjän viranomaisia, asiantuntijoita ja korkean tason vaikuttajia.
Tarvitaan lisää perehtymistä venäläiseen strategiseen ajatteluun ja sen ilmentymiin
Valtiot kamppailevat jatkuvasti vaikutusvallasta ja tarinoista, joilla pyritään vaikuttamaan muiden valtioiden ajatteluun ja toimintaan. Tämä selvitys opastaa monisyiseen aihepiiriin ja suosittelee muun muassa perehtymään tarkemmin venäläisiin virallisiin argumentteihin, asiakirjoihin ja aineistoihin. Selvityksen mukaan Pietari tulisi huomioida suomalaisessa strategisessa ajattelussa aiempaa voimakkaammin ja lisäksi suomalaisen median ulkomaanraportoinnin voimavaroja tulisi lisätä tuntuvasti.
Venäjän strateginen sanoma on vakiintunut – Suomea ei koeta tärkeänä kohteena kuten aiemmin
Putinin Venäjä-narratiivissa Venäjä kokee olevansa suurvalta, joka on pettynyt sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään. Selvitystyön valossa Venäjän strateginen sanoma on säilynyt lähes muuttumattomana Putinin vuoden 2007 Münchenin puheen jälkeen. Loukattuna olemisen ja petetyksi tulemisen kokemus on hyvin keskeisessä osassa venäläisessä ajattelussa. Se ilmenee Venäjän strategisessa viestissä suvereniteetin, koskemattomuuden ja ennen kaikkea itsenäisen ja vapaan päätöksenteon äärimmäisenä korostamisena.
Suomen kannalta Venäjän strateginen ajattelu on Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen muuttunut merkittävästi. Suomi on EU:n jäsenmaa, demokraattinen oikeusvaltio ja hyvä naapuri. Venäjä ei koe Suomea vaikutusvaltaiseksi EU:n jäsenvaltioksi. Siksi Suomi ei myöskään ole Venäjän strategisessa viestinnässä tärkeäksi koettu eurooppalainen erityiskohde, vaan vain hyvä naapuri.
Selvityksen vastuullisena johtajana toimi kontra-amiraali evp Georgij Alafuzoff ja sen muita kirjoittajia ovat valtiotieteiden tohtori Anders Blom, valtiotieteiden maisteri Mihail Kurvinen, professori Vilma Luoma-aho, prikaatikenraali Juha Pyykönen ja professori Katerina Tsetsura. Hankkeen konsortion muodostivat Eurofacts Oy, Euroopan Hybridiuhkien torjuntakeskus, Jyväskylän yliopisto ja Security Analysis Oy.
Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja:
Kontra-amiraali evp Georgij Alafuzoff, 045 2756997, [email protected]
Valtiotieteiden tohtori Anders Blom, Eurofacts Oy, 0400 523409, [email protected]
Toimitusjohtaja Juha Pyykönen, Security Analysis Oy, 0400 918191, [email protected]
Professori Vilma Luoma-aho, Jyväskylän yliopisto, 040 8053098, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
